a tempo alkuperäiseen tempoon palaten
accelerando (accel.) vähitellen nopeutuva tempo
agogiikka metrinen muuntelu, tempon vaihtelu
aksentti korostus, paino
akustiikka 1. äänioppi, 2. huoneen akustiset ominaisuudet *
al segno merkkiin asti
al segno, al merkkiin saakka (Da Capo al S. = alusta merkkiin)
al tempo tahdilleen, tahdinmukaisesti
alla breve 2/2-tahtilajin merkintä
allegretto melko nopeasti, hilpeästi, kevyesti (allegron ja andanten väliltä)
all’ottava, ottava alta, 8va oktaavia ylempää, (o.bassa = o.alempaa), ks loco
alta, ottava alta ks all’ottava
andantino andantea hiukan nopeampi aikamitta
arietta pieni aaria
arpeggio harpun tapaan, murtosointuisesti
asenne, asema, positio otelautasoittimilla vasemman käden sormien sijoitus otelaudalle
assai sangen, paljon, erittäin
avec kanssa
avosävyiset intervallit puhtaat intervallit (1,4,5 ja 8)*
baritoni miesääni, joka on tenoria matalampi ja bassoa korkeampi
barré kitaratekniikassa etusormen poikkiote useiden kielten yli
bourrée ranskal. kansantanssi; tasajakoinen ja usein synkopoitu
brass vaskisoittimet
brio eloisa, vauhdikas, vilkas
cadenza kadenssi, lopuke
chanson ranskankiel. laulu (keskiajan ja nykyajan ch. erilaisia)*
chant laulu (englannin kielessä säestyksetön liturginen laulu)
con, col, coll’, colla kanssa, -lla, -llä; esitysmerkinnöissä
conductor johtaja, kapellimestari
coro, choir, chorus kuoro
D.S. al Fine merkistä päätökseen
da capo al segno alusta merkkiin
da, dal, dall’, dalla prepositio -sta, -stä, -lta, -ltä: da capo, alusta
decrescendo hiljentäen
diatoninen asteikko asteikkotyyppi, johon kuuluvat mm. duuri, molli ja erilaiset moodit
(=kirkkosävellajit). Koostuu koko- ja puoliaskelista (asteikon sisällä 2
puoliaskelta) *
diminished, dim. vähennetty (sointu tai intervalli)
dissonanssi riitasointu(isuus), vastakohta: konsonanssi
dolce suloisesti, vienosti
dominantti huippusävel, sävelasteikon (duuri- tai molli-) 5. Sävel, hallitseva, duuri-
ja molliasteikon viides sävel ja sille rakentuva sointu, joka pyrkii
purkautumaan toonikaan
duetto sävellys kahdelle laulusolistille
duuriasteikkoiset intervallit duuriasteikon perussävelen ja muiden sävelten väliset intervallit
emotionaalinen tunneperäinen
enharmoninen tasavireisyydessä samankork. sävel (esim. his = c)*
enharmoniset sävelet sävelet, jotka tasavireisesti viritetyssä soittimessa ovat erilaisesta
merkintätavastaan huolimatta samalla tasolla (esim. gis/as)
etumerkintä sävellajin kiinteät kromaattiset merkit
etydi, etude harjoituskappale, jonka avulla opiskellaan soittotekniikkaa
flat alennusmerkki (engl.) A flat major = As-duuri
grave raskaasti, juhlallisesti, vakavasti
harmonia samanaikaisesti soivien sävelten kokonaisuus
harmoninen molli molliasteikko, jonka 7. sävel on korotettu, käytetään yleensä
mollimelodioiden soinnutuksessa
hymni ylistyslaulu tai juhlava, juhlallinen, aattellinen laulu
johtosävel asteikon 7. sävel, kun se on pienen sekunnin päässä toonikasta (johtaa
perussäveleen)
kakofonia melu; sekavasta musiikista käytetty, vanhent. nimitys
karaktääri luonne, jonkin olevaisen erityispiirteiden muodostama kokonaisuus
klaviatuuri (pianon) koskettimisto
kohotahti säkeen alkaminen korottomalta tahtiosalta
konsonanssi tasasointi’; samanaikaisesti soivien sävelien ’hyväksi koettu’ yhteensoivuus,
vrt. sonanssi *
kritiikki arvostelu, teoksen yksityinen tai julkinen arviointi
kromaattinen diatonisuudesta poikkeava; esim. kromaattinen puolisävelaskelina etenevä
asteikko sisältää kaikki tasavireiset sävelet (c, cis, d, dis jne.) *
kulttuuri inhimillisten toiminta- ja käsitystapojen kokonaisuus
kvartetti neljän soittajan tai laulajan muodostama yhtye
kvartetto sävellys nelijäseniselle yhtyeelle
kvintetti viiden soittajan tai laulajan muodostama yhtye (kvintetto; vrt. kvartetto)
kvinttiympyrä kahdentoista puhtaan kvintin jatkumo
käännäs soinnun tai intervallin sävelten järjestyksen vaihto*
larghetto melko hitaasti, leveästi
lento hitaasti
M.M. metronomilukema: osoittaa iskujen määrän minuutissa (mälzelin metronomi) *
ma mutta
ma non troppo mutta ei liian
maestoso juhlallisesti, majesteetillisesti
marcato korostetusti, painokkaasti
melodinen molli molliasteikko, jossa nousevassa liikkeessä käytetään duuriasteikon 6. ja 7.
säveltä, laskevassa liikkeessa käytetään luonnollisen mollin säveliä
meno vähemmän
modulaatio sävellajin vaihdos (siirtyminen sävellajista toiseen) *
modulointi 1. modulaatio, 2. signaalin muutos akustiikassa *
molto paljon, erittäin, sangen
murtosointu soitto- ja kirjoitustapa, jossa soinnun sävelet seuraavat toisiaan
perättäisesti, (vrt. arpeggio)
nocturne, notturno ’yäsoitto’, lyyris-ekspressiivinen karakterikappale *
opus, op. (=työ, teos) termi, jota käytetään säveltäjän teosten (usein kronologisessa)
luetteloinnissa
ossia tai, myös; vaihtoehtoinen osuus esim. ooppera-aariassa *
piano pianissimo ppp, mahdollisimman hiljaa
piú enemmän
pizzicato jousisoitinten soittotapa, jossa kieliä näppäillään sormin
poco vähän
poco a poco vähitellen
pohjasävel, juuri päällekkäisistä samantyyppisistä intervalleista (esim tersseistä) rakentuvan
soinnun alin sävel
polyfonia sellaisen moniäänisyyden nimitys, jossa kokonaisuus muodostuu useista
toisiinsa nähden itsenäisistä äänistä *
portamento laulutapa, jossa saman tavun aikana siirrytään liukuen toiselle säveltasolle
(joskus myös vastaavanlainen soittotapa) *
possibile mahdollisimman (presto possibile = niin nopeasti kuin mahdollista)
potpuri, potpourri, purp(p)uri alunperin itsenäisistä melodioista koottu ’sävelmäketju’*
prestissimo niin nopeasti kuin mahdollista
quasi kuin, kuten, tapaan, ikään kuin
rallentando, rall. hidastaen; tempon jatkuva vähittäinen hidastuminen
refrain kertosäe
repertuaari laulajan tai soittajan ohjelmisto
repetitio 1. kertaus, 2. (nopea) säveltoisto
resonanssi ominaisvärähtely soittimessa (tai muussa laitteessa); puhe- tai lauluäänessä
ääntäelimien muodostama kaje (värähtelyn siirtyminen kappaleesta toiseen)
rinnakkaissävellajit duuri- ja mollisävellajit, joilla on sama etumerkintä
risoluto päättäväisesti
rubato vapaa aikamitan käyttö, vapaasti
secco kuiva(sti); soittotapa, jossa soinnin tulee olla lyhyt
segno ’merkki’; Dal Segno, D.S. = kerrataan merkistä lähtien
segue 1. simile, (jatkuu) samalla tavalla, 2. attacca, ilman
sekstisointu kolmisoinnun terssikäännös
sekvenssi 1. aiheensiirto, melodisen kuvion siirto eri säveltasoille, 2. eräs
liturginen laulu messussa *
sempre aina, yhä, jatkuvasti
senza ilman
serenadi 1. ’iltamusiikki’ laulutervehdys, joka esitetään ikkunan alla, 2.
viihteellinen sävellysmuoto soitinyhtyeelle *
sforzando, sfz, sf voimakkaasti korostaen
sharp korotusmerkki (#); c sharp minor = cis-molli
simile samaan tapaan jatkaen
smorzando sammuen, häipyen
sointufunktio pääasiassa h. riemannin kehittämä tapa kuvata sointujen asemaa sävellajissa.
Funktiot ovat toonika (i ja vi aste), subdominantti (iv ja ii aste) ja
dominantti (v ja vii aste)
sonaatti, sonata soitinmusiikin laji, jonka merkitys ja sisältä on vaihdellut paljon
1500-luvulta nykypäivään, (mm. soolosoittimelle sävelletty moniosainen teos)
*
sostenuto pidättäen, pidätellen
stringendo kiihtyen, nopeuttaen
subdominantti diatonisen asteikon 4. sävel ja sille rakentuva sointu, myös asteikon 2.
sävelelle rakentuva sointu on subdominantti
synkooppi normaaleista rytmisistä korkosuhteista poikkeaminen, sidesävel korottomalta
tahtiosalta seuraavalle korolliselle *
tasavireinen, temperoitu (viritys) viritys, jossa oktaavi on jaettu 12:een yhtäsuureen
tenuto, ten., tenue pidättäen, sävelen esittäminen täyteen aika-arvoonsa*
terssikvinttisointu kääntämätön kolmisointu
terssikäännös sointu, jossa perusmuotoisen soinnun terssi on alimpana
tertsetti kolmen soittajan tai laulajan muodostama yhtye
timbre sointiväri
toinen maali, seconda volta (päättyy tavallisesti kaksoisviivaan)
tone, tonus, tono sävel
toonika sävellajin 1. sävel, perussävel, käytetään yleensä duuri- ja
mollisävellajien yhteydessä
tremolo saman (joskus kahden) sävelen nopea toisto *
trio 1. sävellys kolmelle soittimelle, kolmen soittajan yhtye, 2. kolmiosaisen
laulumuodon keskimm. osa (esim. menuetissa)*
tritonus kolme sävelaskelta, ylinousevan kvartin nimitys, intervalli, joka muodostuu
kolmesta kokoaskeleesta esim. (f-h), oktaavin puolikas *
virtuoosi taituri
vivo eloisasti. suomalainen sinfoniaorkesteri


www.musiikkiopisto.fi/mupe – © Mika Perkiö 2010 – Musiikin perusteet