{"id":189,"date":"2021-10-06T21:53:31","date_gmt":"2021-10-06T19:53:31","guid":{"rendered":"https:\/\/musiikkiopisto.fi\/mupe\/?page_id=189"},"modified":"2021-10-10T15:16:33","modified_gmt":"2021-10-10T13:16:33","slug":"sanasto1","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/musiikkiopisto.fi\/mupe\/sanasto1\/","title":{"rendered":"Sanasto 1"},"content":{"rendered":"<body>\n<p>Sanasto 1 \u2013 materiaali<\/p>\n\n\n\n<p>Nuottipaperia voit ladata t\u00e4st\u00e4:\u00a0<a href=\"https:\/\/musiikkiopisto.fi\/mupe\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/Nuottipaperi.pdf\" data-type=\"URL\" data-id=\"https:\/\/musiikkiopisto.fi\/mupe\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/Nuottipaperi.pdf\">pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><tbody><tr><td>adagio<\/td><td>kohtalaisen hitaasti (andanten ja largon v\u00e4lilt\u00e4)<\/td><\/tr><tr><td>al fine<\/td><td>loppuun, p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen saakka<\/td><\/tr><tr><td>Albertin basso, albertinbasso<\/td><td>murtosointubassokuvio (alin, ylin, v\u00e4lis\u00e4vel, ylin)*\u00a8, pianomusiikille ominainen murtosointuinen s\u00e4estystapa<\/td><\/tr><tr><td>alkusoitto<\/td><td>soitins\u00e4vellys, joka aloittaa jonkin suuremman kokonaisuuden, (vrt. intro)<\/td><\/tr><tr><td>allegro<\/td><td>1. nopeasti, iloisesti, eloisasti (M.M. usein n. 120-140), 2. s\u00e4vellyksen nopean osan nimitys<\/td><\/tr><tr><td>altto<\/td><td>matala naisen tai lapsen \u00e4\u00e4ni<\/td><\/tr><tr><td>andante<\/td><td>k\u00e4yden, allegretton ja adagion v\u00e4lilt\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>asteikko<\/td><td>asteittain etenev\u00e4 s\u00e4veljoukko<\/td><\/tr><tr><td>Bach<\/td><td>saksalainen suku, jonka piirist\u00e4 on tullut paljon muusikoita etenkin barokin aikana. kuuluisin edustaja nykyisin johann sebastian (1685-1750)<\/td><\/tr><tr><td>barokki<\/td><td>l\u00e4nsimaisen musiikin tyylihistoriassa aikakausi 1600-1750<\/td><\/tr><tr><td>basso<\/td><td>1. matala mies\u00e4\u00e4ni 2.(soittimen nimess\u00e4) matalarekis-terinen<\/td><\/tr><tr><td>bassoavain<\/td><td>F-avain, jossa pieni f sijoittuu nelj\u00e4nnelle viivalle<\/td><\/tr><tr><td>bravuuri<\/td><td>suuri taito<\/td><\/tr><tr><td>capo<\/td><td>alku, p\u00e4\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>cembalo<\/td><td>kosketinsoitin, jossa kieli saadaan v\u00e4r\u00e4htelem\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4nlaisen n\u00e4pp\u00e4ilykoneiston avulla<\/td><\/tr><tr><td>chorus<\/td><td>1. Kuoro, 2. s\u00e4keist\u00e4 (verse+refrain)<\/td><\/tr><tr><td>clef, cl\u00e9, klaavi<\/td><td>nuottiavain<\/td><\/tr><tr><td>coda, kooda<\/td><td>h\u00e4nt\u00e4\u2019, muotokokonaisuuden p\u00e4\u00e4t\u00f6selementti tai -jakso, s\u00e4vellyksen tai sen osan lopuke<\/td><\/tr><tr><td>copyrigh<\/td><td>taiteellisen, tieteellisen tai muun aineettoman tuotteen omistus- tai hallintaoikeus<\/td><\/tr><tr><td>crescendo<\/td><td>voimistuen<\/td><\/tr><tr><td>da capo<\/td><td>p\u00e4\u00e4st\u00e4, s\u00e4vellyksen kertaaminen alusta<\/td><\/tr><tr><td>diktaatti<\/td><td>s\u00e4velsanelu, musiikin hahmotuskyvyn kehitt\u00e4miseksi tarkoitettu harjoitusmetodi<\/td><\/tr><tr><td>diminuendo<\/td><td>hiljentyen<\/td><\/tr><tr><td>diskantti<\/td><td>ylempi s\u00e4velala, ylin \u00e4\u00e4ni (pianossa oikean k\u00e4den puoli)<\/td><\/tr><tr><td>diskanttiavain<\/td><td>g-avain, jossa yksiviivainen g sijoittuu toiselle viivalle<\/td><\/tr><tr><td>duo<\/td><td>kahden soittajan tai laulajan kokoonpano<\/td><\/tr><tr><td>duuri<\/td><td>diatoninen asteikko, jonka intervallirakenne on koko-koko-puoli-koko-koko-koko-puoli<\/td><\/tr><tr><td>dynamiikka<\/td><td>(\u00e4\u00e4nen) voimakkuuden vaihtelu<\/td><\/tr><tr><td>encore<\/td><td>viel\u00e4, my\u00f6s ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kappale konsertin p\u00e4\u00e4tteeksi<\/td><\/tr><tr><td>f-avain<\/td><td>ks bassoavain<\/td><\/tr><tr><td>fermaatti<\/td><td>pys\u00e4hdys, \u2018lev\u00e4hdys\u2019, pident\u00e4\u00e4 s\u00e4velen tai tauon esitt\u00e4j\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ksi ajaksi<\/td><\/tr><tr><td>finaali<\/td><td>s\u00e4vellyksen p\u00e4\u00e4t\u00f6sosa<\/td><\/tr><tr><td>fine, fin<\/td><td>loppu, lopetus, p\u00e4\u00e4t\u00e4s<\/td><\/tr><tr><td>flyygeli<\/td><td>suuri pianosoitin, jossa kielet ovat vaakatasossa<\/td><\/tr><tr><td>forte<\/td><td>voimakkaasti, kovaa<\/td><\/tr><tr><td>fortissimo<\/td><td>mit\u00e4 voimakkaimmin<\/td><\/tr><tr><td>fraasi<\/td><td>s\u00e4e, \u2018hengityksen mittainen\u2019 jakso s\u00e4vellyksess\u00e4 *<\/td><\/tr><tr><td>fraseeraus<\/td><td>tapa hahmottaa musiikin rytmi\u00e4 esityksess\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>g-avain<\/td><td>ks diskanttiavain<\/td><\/tr><tr><td>imitaatio<\/td><td>j\u00e4ljittely; aiheen kertaus samanlaisena tai -muotoisena *<\/td><\/tr><tr><td>improvisaatio<\/td><td>musiikin luominen esitett\u00e4ess\u00e4 (valmistelematta)<\/td><\/tr><tr><td>improvisointi<\/td><td>musiikin luominen etuk\u00e4teen valmistamatta<\/td><\/tr><tr><td>inspiraatio<\/td><td>innoitus<\/td><\/tr><tr><td>instrumentti<\/td><td>soitin<\/td><\/tr><tr><td>intervalli<\/td><td>kahden s\u00e4velen v\u00e4linen et\u00e4isyys *s\u00e4velten v\u00e4linen v\u00e4limatka (ks. priimi, sekunti, terssi, kvartti, kvintti, seksti, septimi, oktaavi)<\/td><\/tr><tr><td>intro<\/td><td>alkusoitto<\/td><\/tr><tr><td>jazz<\/td><td>alunperin populaari amerikkalainen tanssi ja siihen liittyv\u00e4 improvisointiin perustuva musiikkityyli<\/td><\/tr><tr><td>kaanon<\/td><td>tarkkaan imitointiin perustuva s\u00e4vellys<\/td><\/tr><tr><td>kadenssi<\/td><td>1. lopuke (sointulopuke, s\u00e4keen tai s\u00e4eryhm\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6s), 2. solistinen, tav. virtuoosinen jakso<\/td><\/tr><tr><td>key<\/td><td>1. s\u00e4vellaji, 2. nuottiavain 3. kosketin, 4. l\u00e4pp\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>keyboard<\/td><td>koskettimisto, kosketinsoittimet<\/td><\/tr><tr><td>klaavi, clef, cl\u00e9<\/td><td>nuottiavain<\/td><\/tr><tr><td>kolmisointu<\/td><td>kahdesta p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isesti terssist\u00e4 muodostunut sointu<\/td><\/tr><tr><td>kooda<\/td><td>ks coda<\/td><\/tr><tr><td>kromatiikka<\/td><td>puoliaskels\u00e4velisyys, kromaattisten s\u00e4velten k\u00e4ytt\u00f6*<\/td><\/tr><tr><td>kvartti<\/td><td>yl\u00e4s\u00e4velsarjan 3. ja 4. osas\u00e4velen v\u00e4linen intervalli<\/td><\/tr><tr><td>kvintti<\/td><td>yl\u00e4s\u00e4velsarjan 2. ja 3. osas\u00e4velen v\u00e4linen intervalli<\/td><\/tr><tr><td>largo<\/td><td>leve\u00e4sti, hitaasti, painokkaasti; hitain aikamitta<\/td><\/tr><tr><td>legato<\/td><td>sitoen, yhdist\u00e4en<\/td><\/tr><tr><td>maali<\/td><td>s\u00e4vellyksen (v\u00e4li)lopuke<\/td><\/tr><tr><td>melodia<\/td><td>toisiaan seuraavien s\u00e4velkorkeuksien muodostelma<\/td><\/tr><tr><td>menuetti, minuetto, Menuett<\/td><td>klass. ranskal. seuratanssi 3\/4-tahdissa (n. 1650-luvun lopulla) usein esiintyv\u00e4 menuetto on virheellinen muoto)<\/td><\/tr><tr><td>mezzo forte<\/td><td>melko voimakkaasti<\/td><\/tr><tr><td>mezzo piano<\/td><td>melko hiljaa<\/td><\/tr><tr><td>mineur, minor, minore<\/td><td>1. molli (-s\u00e4vellaji tai -sointu), 2. pieni (intervalli)<\/td><\/tr><tr><td>moderato, moderately, mod\u00e9r\u00e9<\/td><td>kohtuullisesti<\/td><\/tr><tr><td>molli<\/td><td>pehme\u00e4, yleisnimitys asteikoille, joissa peruss\u00e4velen ja kolmannen s\u00e4velen v\u00e4linen intervalli on pieni terssi. kolmisointu, jonka intervallistruktuuri alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in on p3, s3<\/td><\/tr><tr><td>muted<\/td><td>sordinoitu, vaimennettu<\/td><\/tr><tr><td>non<\/td><td>ei<\/td><\/tr><tr><td>non troppo<\/td><td>ei liian<\/td><\/tr><tr><td>notaatio<\/td><td>nuottikirjoitus, nuotinnus<\/td><\/tr><tr><td>note<\/td><td>nuotti<\/td><\/tr><tr><td>nyanssi<\/td><td>vivahde, \u00e4\u00e4nenvoimakkuuden vaihtelu esityksess\u00e4, s\u00e4velvoimakkuuteen liittyv\u00e4 merkki<\/td><\/tr><tr><td>oktaavi<\/td><td>intervalli, joka syntyy, kun s\u00e4velen v\u00e4r\u00e4hdysluku kaksinkertaistetaan<\/td><\/tr><tr><td>oktaavialat<\/td><td>s\u00e4velik\u00f6t c-h, oktaavialojen nimitykset alimmasta l\u00e4htien: subkontra, kontra, suuri, pieni, yksiviivainen, kaksiviivainen, kolmiviivainen jne.<\/td><\/tr><tr><td>orkesteri<\/td><td>useiden soittajien muodostama yhtye<\/td><\/tr><tr><td>ottava<\/td><td>8va, tai 8bassa, soitetaan kirjoitettua tasoa oktaavia ylemp\u00e4\u00e4 tai alempaa<\/td><\/tr><tr><td>ottava alta, 8va, all\u2019ottava<\/td><td>oktaavia ylemp\u00e4\u00e4, (o.bassa = o.alempaa), ks loco<\/td><\/tr><tr><td>partituuri<\/td><td>moni\u00e4\u00e4nisen s\u00e4vellyksen kaikkien \u00e4\u00e4nten yhdistelm\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isille viivastoille kirjoitettuna<\/td><\/tr><tr><td>pedaali<\/td><td>poljinj\u00e4rjestelm\u00e4 (mm. pianossa, uruissa ja harpussa)<\/td><\/tr><tr><td>peruss\u00e4vel<\/td><td>1. s\u00e4vellajin toonika(s\u00e4vel), 2. harmonisen spektrin\u00a0 ensimm. osas\u00e4vel<\/td><\/tr><tr><td>pianissimo<\/td><td>hyvin hiljaa, pp<\/td><\/tr><tr><td>piano<\/td><td>p, hiljaa<\/td><\/tr><tr><td>piano<\/td><td>hiljaa<\/td><\/tr><tr><td>plektra<\/td><td>er\u00e4iden kielisoitinten n\u00e4pp\u00e4ilyss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 apuv\u00e4line<\/td><\/tr><tr><td>portato<\/td><td>artikulaatiotapa legaton ja staccaton v\u00e4lill\u00e4; osoitetaan yleens\u00e4 staccatopisteiden ja legatokaaren yhdistelm\u00e4ll\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>positio, asenne, asema<\/td><td>1. soinnun asema (esim terssipositio: soinnun terssi ylinn\u00e4), 2. asenne otelautasoittimilla, 3. asento vetopasuunalla<\/td><\/tr><tr><td>preludi(um)<\/td><td>1. alkusoitto, 2. johdannon tapainen soittimen luonteen mukaan tehty s\u00e4vellys (tav. klaveerille tai luutulle) *<\/td><\/tr><tr><td>presto<\/td><td>nopeasti<\/td><\/tr><tr><td>priimi<\/td><td>s\u00e4velen ja sen kertauksen tai kromaattisen muunnoksen v\u00e4linen intervalli<\/td><\/tr><tr><td>prima vista<\/td><td>ensi n\u00e4kem\u00e4lt\u00e4\u2019; s\u00e4vellyksen esitt\u00e4minen suoraan nuoteista ilman harjoitusta<\/td><\/tr><tr><td>primo<\/td><td>nelik\u00e4tisen s\u00e4vellyksen diskanttisoittajan osuus<\/td><\/tr><tr><td>ritardando, ritenuto, retenu<\/td><td>hidastaen<\/td><\/tr><tr><td>rytmi<\/td><td>ajan jakaminen osiin, korollisten ja korottomien tahtiosien vaihtelu<\/td><\/tr><tr><td>secondo<\/td><td>toinen; nelik\u00e4tisen pianoteoksen basso-osuus (vrt. primo)<\/td><\/tr><tr><td>seksti<\/td><td>diatonisen asteikon peruss\u00e4velen ja kuudennen s\u00e4velen v\u00e4linen intervalli<\/td><\/tr><tr><td>sekunti<\/td><td>diatonisen asteikon vierekk\u00e4isten s\u00e4velten v\u00e4linen intervalli<\/td><\/tr><tr><td>septimi<\/td><td>diatonisen asteikon peruss\u00e4velen ja seitsem\u00e4nnen s\u00e4velen v\u00e4linen intervalli<\/td><\/tr><tr><td>septimisointu<\/td><td>kolmest\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isesti terssist\u00e4 muodostunut sointu<\/td><\/tr><tr><td>sinfonia<\/td><td>laajamuotoinen orkesteris\u00e4vellys<\/td><\/tr><tr><td>soitinnus<\/td><td>orkestrointi, s\u00e4vellyksen kirjoittaminen orkesterille<\/td><\/tr><tr><td>solisti<\/td><td>soittaja tai laulaja, jolla on teoksessa itsen\u00e4inen osuus<\/td><\/tr><tr><td>solmisaatio<\/td><td>s\u00e4veltavujen (esim. do, re jne.) k\u00e4ytt\u00f6 s\u00e4velten nimin\u00e4 esim. opeteltaessa laulua prima vista (guido Arezzolaisen (995-1050) kehitt\u00e4m\u00e4 s\u00e4veltapailumetodi)*<\/td><\/tr><tr><td>solo<\/td><td>solistin esitt\u00e4m\u00e4 osa<\/td><\/tr><tr><td>sopraano<\/td><td>korkea naisen tai lapsen \u00e4\u00e4ni, moni\u00e4\u00e4nisen musiikin korkein \u00e4\u00e4ni<\/td><\/tr><tr><td>sordino<\/td><td>vaimennin (eri soittimilla erilainen \u00e4\u00e4nen muokkaaja)<\/td><\/tr><tr><td>staccato<\/td><td>artikulointitapa: soitettava lyhyesti, s\u00e4velet selv\u00e4sti erill\u00e4\u00e4n, ter\u00e4v\u00e4sti *<\/td><\/tr><tr><td>stemma<\/td><td>\u2018\u00e4\u00e4ni\u2019: esim. sopraanostemma; ylin \u00e4\u00e4ni kuoros\u00e4vellyksess\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>sub<\/td><td>alla, etuliitteen\u00e4 ala-<\/td><\/tr><tr><td>subito<\/td><td>\u00e4kki\u00e4, heti<\/td><\/tr><tr><td>s\u00e4e<\/td><td>1. ks fraasi (musiikin mitta, joka normaalisti lauletaan yhdell\u00e4 hengityksell\u00e4, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 2-6 iskualaa), 2. pienimm\u00e4n muotoelementin nimitys<\/td><\/tr><tr><td>tabulatuuri<\/td><td>soitinkohtainen notaatio, jossa nuotit on yleens\u00e4 korvattu kirjaimilla tai numeroilla *<\/td><\/tr><tr><td>tahtilaji<\/td><td>s\u00e4vellyksen rytmin kuvaus, jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n tiettyjen aika-arvojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 tahdissa<\/td><\/tr><tr><td>tempo<\/td><td>musiikin esitysnopeus, aikamitta<\/td><\/tr><tr><td>tenori<\/td><td>korkea mies\u00e4\u00e4ni<\/td><\/tr><tr><td>teoria<\/td><td>kuva, asioiden systemaattinen kuvaus<\/td><\/tr><tr><td>terssi<\/td><td>diatonisen asteikon ensimm\u00e4isen ja kolmannen s\u00e4velen v\u00e4linen intervalli<\/td><\/tr><tr><td>transponointi<\/td><td>siirto toiseen s\u00e4vellajiin (tai s\u00e4veltasoon aton. musiikissa)<\/td><\/tr><tr><td>tutti<\/td><td>kaikki<\/td><\/tr><tr><td>una corda, u.c.<\/td><td>yhdell\u00e4 kielell\u00e4, pianon vasemman pedaalin k\u00e4ytt\u00f6ohje *<\/td><\/tr><tr><td>unisono<\/td><td>1. yksi\u00e4\u00e4nisesti, 2. priimi(yhteissointi)<\/td><\/tr><tr><td>variaatio<\/td><td>muunnelma*<\/td><\/tr><tr><td>vibrato<\/td><td>nopea, pieni s\u00e4velkorkeuden vaihtelu yhdell\u00e4 s\u00e4velell\u00e4 *s\u00e4velkorkeuden huojunta<\/td><\/tr><tr><td>vivace<\/td><td>vilkkaasti, eloisasti<\/td><\/tr><tr><td>vokaalimusiikki<\/td><td>ihmis\u00e4\u00e4nell\u00e4 tuotettu musiikki<\/td><\/tr><tr><td>\u00e4\u00e4ni<\/td><td>kuuloaistilla havaittava v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineessa etenev\u00e4 v\u00e4r\u00e4htely<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n<div style=\"margin-top: 0px; margin-bottom: 0px;\" class=\"sharethis-inline-share-buttons\"><\/div><\/body>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sanasto 1 \u2013 materiaali Nuottipaperia voit ladata t\u00e4st\u00e4:\u00a0pdf adagio kohtalaisen hitaasti (andanten ja largon v\u00e4lilt\u00e4) al fine loppuun, p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen saakka Albertin basso, albertinbasso murtosointubassokuvio (alin, ylin, v\u00e4lis\u00e4vel, ylin)*\u00a8, pianomusiikille ominainen murtosointuinen s\u00e4estystapa alkusoitto soitins\u00e4vellys, joka aloittaa jonkin suuremman kokonaisuuden, (vrt. intro) allegro 1. nopeasti, iloisesti, eloisasti (M.M. usein n. 120-140), 2. s\u00e4vellyksen nopean osan nimitys&hellip; <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/musiikkiopisto.fi\/mupe\/sanasto1\/\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Sanasto 1<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"advanced_seo_description":"","jetpack_seo_html_title":"","jetpack_seo_noindex":false,"footnotes":""},"class_list":["post-189","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"jetpack-related-posts":[],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/P8UrSH-33","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/musiikkiopisto.fi\/mupe\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/189","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/musiikkiopisto.fi\/mupe\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/musiikkiopisto.fi\/mupe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/musiikkiopisto.fi\/mupe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/musiikkiopisto.fi\/mupe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=189"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/musiikkiopisto.fi\/mupe\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/189\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":988,"href":"https:\/\/musiikkiopisto.fi\/mupe\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/189\/revisions\/988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/musiikkiopisto.fi\/mupe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=189"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}