adagio kohtalaisen hitaasti (andanten ja largon väliltä)
al fine loppuun, päätökseen saakka
Albertin basso, albertinbasso murtosointubassokuvio (alin, ylin, välisävel, ylin)*¨, pianomusiikille
ominainen murtosointuinen säestystapa
alkusoitto soitinsävellys, joka aloittaa jonkin suuremman kokonaisuuden, (vrt. intro)
allegro 1. nopeasti, iloisesti, eloisasti (M.M. usein n. 120-140), 2. sävellyksen
nopean osan nimitys
altto matala naisen tai lapsen ääni
andante käyden, allegretton ja adagion väliltä
asteikko asteittain etenevä säveljoukko
Bach saksalainen suku, jonka piiristä on tullut paljon muusikoita etenkin barokin
aikana. kuuluisin edustaja nykyisin johann sebastian (1685-1750)
barokki länsimaisen musiikin tyylihistoriassa aikakausi 1600-1750
basso 1. matala miesääni 2.(soittimen nimessä) matalarekis-terinen
bassoavain F-avain, jossa pieni f sijoittuu neljännelle viivalle
bravuuri suuri taito
capo alku, pää
cembalo kosketinsoitin, jossa kieli saadaan värähtelemään eräänlaisen
näppäilykoneiston avulla
chorus 1. Kuoro, 2. säkeistä (verse+refrain)
clef, clé, klaavi nuottiavain
coda, kooda häntä’, muotokokonaisuuden päätöselementti tai -jakso, sävellyksen tai sen
osan lopuke
copyrigh taiteellisen, tieteellisen tai muun aineettoman tuotteen omistus- tai
hallintaoikeus
crescendo voimistuen
da capo päästä, sävellyksen kertaaminen alusta
diktaatti sävelsanelu, musiikin hahmotuskyvyn kehittämiseksi tarkoitettu
harjoitusmetodi
diminuendo hiljentyen
diskantti ylempi sävelala, ylin ääni (pianossa oikean käden puoli)
diskanttiavain g-avain, jossa yksiviivainen g sijoittuu toiselle viivalle
duo kahden soittajan tai laulajan kokoonpano
duuri diatoninen asteikko, jonka intervallirakenne on
koko-koko-puoli-koko-koko-koko-puoli
dynamiikka (äänen) voimakkuuden vaihtelu
encore vielä, myös ylimääräinen kappale konsertin päätteeksi
f-avain ks bassoavain
fermaatti pysähdys, ’levähdys’, pidentää sävelen tai tauon esittäjän määrittelemäksi
ajaksi
finaali sävellyksen päätösosa
fine, fin loppu, lopetus, päätäs
flyygeli suuri pianosoitin, jossa kielet ovat vaakatasossa
forte voimakkaasti, kovaa
fortissimo mitä voimakkaimmin
fraasi säe, ’hengityksen mittainen’ jakso sävellyksessä *
fraseeraus tapa hahmottaa musiikin rytmiä esityksessä
g-avain ks diskanttiavain
imitaatio jäljittely; aiheen kertaus samanlaisena tai -muotoisena *
improvisaatio musiikin luominen esitettäessä (valmistelematta)
improvisointi musiikin luominen etukäteen valmistamatta
inspiraatio innoitus
instrumentti soitin
intervalli kahden sävelen välinen etäisyys *sävelten välinen välimatka (ks. priimi,
sekunti, terssi, kvartti, kvintti, seksti, septimi, oktaavi)
intro alkusoitto
jazz alunperin populaari amerikkalainen tanssi ja siihen liittyvä improvisointiin
perustuva musiikkityyli
kaanon tarkkaan imitointiin perustuva sävellys
kadenssi 1. lopuke (sointulopuke, säkeen tai säeryhmän päätös), 2. solistinen, tav.
virtuoosinen jakso
key 1. sävellaji, 2. nuottiavain 3. kosketin, 4. läppä
keyboard koskettimisto, kosketinsoittimet
klaavi, clef, clé nuottiavain
kolmisointu kahdesta päällekkäisesti terssistä muodostunut sointu
kooda ks coda
kromatiikka puoliaskelsävelisyys, kromaattisten sävelten käyttö*
kvartti yläsävelsarjan 3. ja 4. osasävelen välinen intervalli
kvintti yläsävelsarjan 2. ja 3. osasävelen välinen intervalli
largo leveästi, hitaasti, painokkaasti; hitain aikamitta
legato sitoen, yhdistäen
maali sävellyksen (väli)lopuke
melodia toisiaan seuraavien sävelkorkeuksien muodostelma
menuetti, minuetto, Menuett klass. ranskal. seuratanssi 3/4-tahdissa (n. 1650 Ð) usein esiintyvä
menuetto on virheellinen muoto)
mezzo forte melko voimakkaasti
mezzo piano melko hiljaa
mineur, minor, minore 1. molli (-sävellaji tai -sointu), 2. pieni (intervalli)
moderato, moderately, modéré kohtuullisesti
molli pehmeä, yleisnimitys asteikoille, joissa perussävelen ja kolmannen sävelen
välinen intervalli on pieni terssi. kolmisointu, jonka intervallistruktuuri
alhaalta ylöspäin on p3, s3
muted sordinoitu, vaimennettu
non ei
non troppo ei liian
notaatio nuottikirjoitus, nuotinnus
note nuotti
nyanssi vivahde, äänenvoimakkuuden vaihtelu esityksessä, sävelvoimakkuuteen liittyvä
merkki
oktaavi intervalli, joka syntyy, kun sävelen värähdysluku kaksinkertaistetaan
oktaavialat säveliköt c-h, oktaavialojen nimitykset alimmasta lähtien: subkontra,
kontra, suuri, pieni, yksiviivainen, kaksiviivainen, kolmiviivainen jne.
orkesteri useiden soittajien muodostama yhtye
ottava 8va, tai 8bassa, soitetaan kirjoitettua tasoa oktaavia ylempää tai alempaa
ottava alta, 8va, all’ottava oktaavia ylempää, (o.bassa = o.alempaa), ks loco
partituuri moniäänisen sävellyksen kaikkien äänten yhdistelmä päällekkäisille
viivastoille kirjoitettuna
pedaali poljinjärjestelmä (mm. pianossa, uruissa ja harpussa)
perussävel 1. sävellajin toonika(sävel), 2. harmonisen spektrin  ensimm. osasävel
pianissimo hyvin hiljaa, pp
piano p, hiljaa
piano hiljaa
plektra eräiden kielisoitinten näppäilyssä käytettävä apuväline
portato artikulaatiotapa legaton ja staccaton välillä; osoitetaan yleensä
staccatopisteiden ja legatokaaren yhdistelmällä
positio, asenne, asema 1. soinnun asema (esim terssipositio: soinnun terssi ylinnä), 2. asenne
otelautasoittimilla, 3. asento vetopasuunalla
preludi(um) 1. alkusoitto, 2. johdannon tapainen soittimen luonteen mukaan tehty
sävellys (tav. klaveerille tai luutulle) *
presto nopeasti
priimi sävelen ja sen kertauksen tai kromaattisen muunnoksen välinen intervalli
prima vista ensi näkemältä’; sävellyksen esittäminen suoraan nuoteista ilman harjoitusta
primo nelikätisen sävellyksen diskanttisoittajan osuus
ritardando, ritenuto, retenu hidastaen
rytmi ajan jakaminen osiin, korollisten ja korottomien tahtiosien vaihtelu
secondo toinen; nelikätisen pianoteoksen basso-osuus (vrt. primo)
seksti diatonisen asteikon perussävelen ja kuudennen sävelen välinen intervalli
sekunti diatonisen asteikon vierekkäisten sävelten välinen intervalli
septimi diatonisen asteikon perussävelen ja seitsemännen sävelen välinen intervalli
septimisointu kolmestä päällekkäisesti terssistä muodostunut sointu
sinfonia laajamuotoinen orkesterisävellys
soitinnus orkestrointi, sävellyksen kirjoittaminen orkesterille
solisti soittaja tai laulaja, jolla on teoksessa itsenäinen osuus
solmisaatio säveltavujen (esim. do, re jne.) käyttö sävelten niminä esim. opeteltaessa
laulua prima vista (guido Arezzolaisen (995-1050) kehittämä
säveltapailumetodi)*
solo solistin esittämä osa
sopraano korkea naisen tai lapsen ääni, moniäänisen musiikin korkein ääni
sordino vaimennin (eri soittimilla erilainen äänen muokkaaja)
staccato artikulointitapa: soitettava lyhyesti, sävelet selvästi erillään, terävästi
*
stemma ’ääni’: esim. sopraanostemma; ylin ääni kuorosävellyksessä
sub alla, etuliitteenä ala-
subito äkkiä, heti
säe 1. ks fraasi (musiikin mitta, joka normaalisti lauletaan yhdellä
hengityksellä, sisältää 2-6 iskualaa), 2. pienimmän muotoelementin nimitys
tabulatuuri soitinkohtainen notaatio, jossa nuotit on yleensä korvattu kirjaimilla tai
numeroilla *
tahtilaji sävellyksen rytmin kuvaus, jossa määritellään tiettyjen aika-arvojen
lukumäärä tahdissa
tempo musiikin esitysnopeus, aikamitta
tenori korkea miesääni
teoria kuva, asioiden systemaattinen kuvaus
terssi diatonisen asteikon ensimmäisen ja kolmannen sävelen välinen intervalli
transponointi siirto toiseen sävellajiin (tai säveltasoon aton. musiikissa)
tutti kaikki
una corda, u.c. yhdellä kielellä, pianon vasemman pedaalin käyttöohje *
unisono 1. yksiäänisesti, 2. priimi(yhteissointi)
variaatio muunnelma*
vibrato nopea, pieni sävelkorkeuden vaihtelu yhdellä sävelellä *sävelkorkeuden
huojunta
vivace vilkkaasti, eloisasti
vokaalimusiikki ihmisäänellä tuotettu musiikki
ääni kuuloaistilla havaittava välittäjäaineessa etenevä värähtely


www.musiikkiopisto.fi/mupe – © Mika Perkiö 2010 – Musiikin perusteet