Sanasto 1

Sanasto 1 – materiaali

Nuottipaperia voit ladata tästä: pdf

adagiokohtalaisen hitaasti (andanten ja largon väliltä)
al fineloppuun, päätökseen saakka
Albertin basso, albertinbassomurtosointubassokuvio (alin, ylin, välisävel, ylin)*¨, pianomusiikille ominainen murtosointuinen säestystapa
alkusoittosoitinsävellys, joka aloittaa jonkin suuremman kokonaisuuden, (vrt. intro)
allegro1. nopeasti, iloisesti, eloisasti (M.M. usein n. 120-140), 2. sävellyksen nopean osan nimitys
alttomatala naisen tai lapsen ääni
andantekäyden, allegretton ja adagion väliltä
asteikkoasteittain etenevä säveljoukko
Bachsaksalainen suku, jonka piiristä on tullut paljon muusikoita etenkin barokin aikana. kuuluisin edustaja nykyisin johann sebastian (1685-1750)
barokkilänsimaisen musiikin tyylihistoriassa aikakausi 1600-1750
basso1. matala miesääni 2.(soittimen nimessä) matalarekis-terinen
bassoavainF-avain, jossa pieni f sijoittuu neljännelle viivalle
bravuurisuuri taito
capoalku, pää
cembalokosketinsoitin, jossa kieli saadaan värähtelemään eräänlaisen näppäilykoneiston avulla
chorus1. Kuoro, 2. säkeistä (verse+refrain)
clef, clé, klaavinuottiavain
coda, koodahäntä’, muotokokonaisuuden päätöselementti tai -jakso, sävellyksen tai sen osan lopuke
copyrightaiteellisen, tieteellisen tai muun aineettoman tuotteen omistus- tai hallintaoikeus
crescendovoimistuen
da capopäästä, sävellyksen kertaaminen alusta
diktaattisävelsanelu, musiikin hahmotuskyvyn kehittämiseksi tarkoitettu harjoitusmetodi
diminuendohiljentyen
diskanttiylempi sävelala, ylin ääni (pianossa oikean käden puoli)
diskanttiavaing-avain, jossa yksiviivainen g sijoittuu toiselle viivalle
duokahden soittajan tai laulajan kokoonpano
duuridiatoninen asteikko, jonka intervallirakenne on koko-koko-puoli-koko-koko-koko-puoli
dynamiikka(äänen) voimakkuuden vaihtelu
encorevielä, myös ylimääräinen kappale konsertin päätteeksi
f-avainks bassoavain
fermaattipysähdys, ‘levähdys’, pidentää sävelen tai tauon esittäjän määrittelemäksi ajaksi
finaalisävellyksen päätösosa
fine, finloppu, lopetus, päätäs
flyygelisuuri pianosoitin, jossa kielet ovat vaakatasossa
fortevoimakkaasti, kovaa
fortissimomitä voimakkaimmin
fraasisäe, ‘hengityksen mittainen’ jakso sävellyksessä *
fraseeraustapa hahmottaa musiikin rytmiä esityksessä
g-avainks diskanttiavain
imitaatiojäljittely; aiheen kertaus samanlaisena tai -muotoisena *
improvisaatiomusiikin luominen esitettäessä (valmistelematta)
improvisointimusiikin luominen etukäteen valmistamatta
inspiraatioinnoitus
instrumenttisoitin
intervallikahden sävelen välinen etäisyys *sävelten välinen välimatka (ks. priimi, sekunti, terssi, kvartti, kvintti, seksti, septimi, oktaavi)
introalkusoitto
jazzalunperin populaari amerikkalainen tanssi ja siihen liittyvä improvisointiin perustuva musiikkityyli
kaanontarkkaan imitointiin perustuva sävellys
kadenssi1. lopuke (sointulopuke, säkeen tai säeryhmän päätös), 2. solistinen, tav. virtuoosinen jakso
key1. sävellaji, 2. nuottiavain 3. kosketin, 4. läppä
keyboardkoskettimisto, kosketinsoittimet
klaavi, clef, clénuottiavain
kolmisointukahdesta päällekkäisesti terssistä muodostunut sointu
koodaks coda
kromatiikkapuoliaskelsävelisyys, kromaattisten sävelten käyttö*
kvarttiyläsävelsarjan 3. ja 4. osasävelen välinen intervalli
kvinttiyläsävelsarjan 2. ja 3. osasävelen välinen intervalli
largoleveästi, hitaasti, painokkaasti; hitain aikamitta
legatositoen, yhdistäen
maalisävellyksen (väli)lopuke
melodiatoisiaan seuraavien sävelkorkeuksien muodostelma
menuetti, minuetto, Menuettklass. ranskal. seuratanssi 3/4-tahdissa (n. 1650-luvun lopulla) usein esiintyvä menuetto on virheellinen muoto)
mezzo fortemelko voimakkaasti
mezzo pianomelko hiljaa
mineur, minor, minore1. molli (-sävellaji tai -sointu), 2. pieni (intervalli)
moderato, moderately, modérékohtuullisesti
mollipehmeä, yleisnimitys asteikoille, joissa perussävelen ja kolmannen sävelen välinen intervalli on pieni terssi. kolmisointu, jonka intervallistruktuuri alhaalta ylöspäin on p3, s3
mutedsordinoitu, vaimennettu
nonei
non troppoei liian
notaationuottikirjoitus, nuotinnus
notenuotti
nyanssivivahde, äänenvoimakkuuden vaihtelu esityksessä, sävelvoimakkuuteen liittyvä merkki
oktaaviintervalli, joka syntyy, kun sävelen värähdysluku kaksinkertaistetaan
oktaavialatsäveliköt c-h, oktaavialojen nimitykset alimmasta lähtien: subkontra, kontra, suuri, pieni, yksiviivainen, kaksiviivainen, kolmiviivainen jne.
orkesteriuseiden soittajien muodostama yhtye
ottava8va, tai 8bassa, soitetaan kirjoitettua tasoa oktaavia ylempää tai alempaa
ottava alta, 8va, all’ottavaoktaavia ylempää, (o.bassa = o.alempaa), ks loco
partituurimoniäänisen sävellyksen kaikkien äänten yhdistelmä päällekkäisille viivastoille kirjoitettuna
pedaalipoljinjärjestelmä (mm. pianossa, uruissa ja harpussa)
perussävel1. sävellajin toonika(sävel), 2. harmonisen spektrin  ensimm. osasävel
pianissimohyvin hiljaa, pp
pianop, hiljaa
pianohiljaa
plektraeräiden kielisoitinten näppäilyssä käytettävä apuväline
portatoartikulaatiotapa legaton ja staccaton välillä; osoitetaan yleensä staccatopisteiden ja legatokaaren yhdistelmällä
positio, asenne, asema1. soinnun asema (esim terssipositio: soinnun terssi ylinnä), 2. asenne otelautasoittimilla, 3. asento vetopasuunalla
preludi(um)1. alkusoitto, 2. johdannon tapainen soittimen luonteen mukaan tehty sävellys (tav. klaveerille tai luutulle) *
prestonopeasti
priimisävelen ja sen kertauksen tai kromaattisen muunnoksen välinen intervalli
prima vistaensi näkemältä’; sävellyksen esittäminen suoraan nuoteista ilman harjoitusta
primonelikätisen sävellyksen diskanttisoittajan osuus
ritardando, ritenuto, retenuhidastaen
rytmiajan jakaminen osiin, korollisten ja korottomien tahtiosien vaihtelu
secondotoinen; nelikätisen pianoteoksen basso-osuus (vrt. primo)
sekstidiatonisen asteikon perussävelen ja kuudennen sävelen välinen intervalli
sekuntidiatonisen asteikon vierekkäisten sävelten välinen intervalli
septimidiatonisen asteikon perussävelen ja seitsemännen sävelen välinen intervalli
septimisointukolmestä päällekkäisesti terssistä muodostunut sointu
sinfonialaajamuotoinen orkesterisävellys
soitinnusorkestrointi, sävellyksen kirjoittaminen orkesterille
solistisoittaja tai laulaja, jolla on teoksessa itsenäinen osuus
solmisaatiosäveltavujen (esim. do, re jne.) käyttö sävelten niminä esim. opeteltaessa laulua prima vista (guido Arezzolaisen (995-1050) kehittämä säveltapailumetodi)*
solosolistin esittämä osa
sopraanokorkea naisen tai lapsen ääni, moniäänisen musiikin korkein ääni
sordinovaimennin (eri soittimilla erilainen äänen muokkaaja)
staccatoartikulointitapa: soitettava lyhyesti, sävelet selvästi erillään, terävästi *
stemma‘ääni’: esim. sopraanostemma; ylin ääni kuorosävellyksessä
suballa, etuliitteenä ala-
subitoäkkiä, heti
säe1. ks fraasi (musiikin mitta, joka normaalisti lauletaan yhdellä hengityksellä, sisältää 2-6 iskualaa), 2. pienimmän muotoelementin nimitys
tabulatuurisoitinkohtainen notaatio, jossa nuotit on yleensä korvattu kirjaimilla tai numeroilla *
tahtilajisävellyksen rytmin kuvaus, jossa määritellään tiettyjen aika-arvojen lukumäärä tahdissa
tempomusiikin esitysnopeus, aikamitta
tenorikorkea miesääni
teoriakuva, asioiden systemaattinen kuvaus
terssidiatonisen asteikon ensimmäisen ja kolmannen sävelen välinen intervalli
transponointisiirto toiseen sävellajiin (tai säveltasoon aton. musiikissa)
tuttikaikki
una corda, u.c.yhdellä kielellä, pianon vasemman pedaalin käyttöohje *
unisono1. yksiäänisesti, 2. priimi(yhteissointi)
variaatiomuunnelma*
vibratonopea, pieni sävelkorkeuden vaihtelu yhdellä sävelellä *sävelkorkeuden huojunta
vivacevilkkaasti, eloisasti
vokaalimusiikkiihmisäänellä tuotettu musiikki
äänikuuloaistilla havaittava välittäjäaineessa etenevä värähtely