a cappella moniääninen laulu ilman soitinsäestystä
á deux, a due kahdelle (äänelle, kädelle jne.)
a due cordi kahdella kielellä (esim. viululla)
a, al, all’ , alla tapaan, kanssa, asti, -lla
aaria, air, arie orkesterin säestämä yksinlaulu kantaatissa, oratoriossa tai oopperassa,
barokin sävellysmuoto
absoluuttinen sävelkorva kyky (apuvälineittä) mieltää tietty sävelkorkeus
accord, accordo, akordi sointu
ad libitum, a piacere mielen mukaan
affekti tunneprosessi
agitato kiihtyneesti
air sävelmä, melodia, aaria, soitinkappale (1600-l.) ym.*
alla marcia marssin tapaan
allargando laajeten; hidastaen ja samalla voimistaen
allemande (=saksalainen) hitaahko tasajakoinen tanssi 1500-luvulta; aloittaa usein sävellystyypin
nimeltä sarja *
ancora, encore vielä, uudelleen!, (esitysohjeena da capo, alusta)
animato, con anima sielukkaasti, eloisasti, vilkkaasti
ansatsi puhaltimen soittajan huuliote soittimen suukappaleesta ks asete
appogiatura 1.pitkä etuhele; merkitään pikkunuotilla, jonka kesto on yl. puolet
päänuotista * 2. valmistamaton pidätys *
arabeski arabialaiskoriste, myös pienehkön fantasiatyyppisen sävellyksen nimi
arioso resitatiivin ja aarian aineksia käyttävä (vokaali)sävellys
aste sävellajin sävelen numeraalinen osoitustapa (esim. C-duuriasteikon 2. aste
on sävel d), Joskus (virheellisesti) myös tälle sävelelle rakentuva sointu.
atonaalinen ei tonaalinen, sävellajiton * , musiikki, joka ei perustu tunnetuille
asteikkomuodostelmille
bagatelli pienimuotoinen (vähäpätöinen) karakterikappale
barcarolle venelaulu, tavallisimmin 6/8-tahtilajissa
berceuse kehtolaulu
cantabile, cantando laulavasti
cha-cha-cha latinalaisamerikkal. muotitanssi 1950-luvulta
claves kahdesta pyöreästä sauvasta tehty puinen lyömäsoitin
con brio vauhdikkaasti, loisteliaasti
con dolore tuskaisesti
con fuoco tulisesti, vauhdikkaasti
con moto, avec mouvement liikkuvasti
concertino 1. solistiryhmä concerto grossossa, 2. pieni konsertti
debyytti ensiesiintyminen
divertimento serenadi, vapaamuot. sävellys tav. jousiyhtyeelle, 1700-luvun jälkipuolen
soitinsävellys, jossa on piirteitä sarjasta ja sinfoniasta
double bass kontrabasso
echo kaiku, toistaminen
elegia valituslaulu
ensemble laulu- tai soitinyhtye, baletti- ym. seurue, yhteisesitys
espressivo, espressione tunteellisesti, tunteikkaasti
falsetti laulutekniikka, jonka avulla tuotetaan korkeita säveliä, (miesäänen ylin
rekisteri)
fanfaari juhlatoitotus, yleensä vaskisoittimille sävelletty lyhyt alkusoitto
fantasia vapaamuotoinen soitinsävellys *
f-aukko jousisoitinten kaikuaukko
fortepiano voimakkaasti, mutta heti hiljeten
fuuga 2-5-ääninen, kontrapunktinen, jäljittelyyn perustuva sävellysmuoto,
polyfonisen tyylin huipentuma* (pako, etenkin barokkiaikana käytetty
polyfoninen sävellysmuoto, joka perustuu teeman yläkvintti-imitaatioon)
gavotti siro, liikkuva, tasajak. ryhmätanssi 1600-luvulta
gigue tanssisarjan viimeinen osa, nopea kolmijakoinen tanssi
glissando liukuen (sävelestä toiseen)
grazioso sirosti, viehkeästi
gregoriaaninen laulu ks katolinen kirkkolaulu
halleluja liturginen ylistyshuudahdus
impromptu valmistelematta tehty’; karakterikappale, joka on osittain improvisoiden
sävelletty soitinsävellys
interludio, interludi välisoitto (erit. urkumusiikissa)
kamarimusiikki kahdelle tai useammalle solistiselle esiintyjälle (pienehkö yhtye)
sävelletty musiikki (lukuunottamatta liediä ja duettoa) *
kapellimestari orkesterin tai kuoron johtaja
kehittely, kehittelyjakso sonaattimuodon keskimmäinen jakso (teema- ja motiiviaineiston variointi)*
kertausjakso sonaattimuodon kolmas, viimeinen jakso*
koraali protestanttisessa jumalanpalveluksessa käytettävä laulu ja siihen liittyvä
urkusäestys
kvarttisekstisointu kolmisoinnun kvinttikäännös
kvinttikäännös sointu, jossa perusmuotoisen soinnun kvintti on alimpana
kvinttisekstisointu septimisoinnun terssikäännös
kvinttiympyrä kuvio, jossa sävelten nimet on järjestetty kvinteittäin ympyrän kehälle
(myötäpäivään) *
leggiero kevyesti, vapaasti
libretto oopperan, operetin  tai muun laajan vokaaliteoksen teksti
loco (=paikalleen), 8va tai 15va -merkinnän (2 oktaavia ylempää tai alempaa)
vaikutus lakkaa, ks all’ottava
meno mosso hitaammin
misterioso salaperäisesti
morendo hiljaa häipyen, kuollen
mosso liikkuvasti, vilkkaasti
musette ranskalainen maalaistanssi
napolilainen sekstisointu alennetulle II:lle asteelle rakentuva duurikolmisoinnun terssikäännös
(a-mollissa: d, f ja b alhaalta lukien) *
napolilainen sekstisointu modaalisesti muunnettu 2. asteen sointu, jossa käytetään fryygisen moodin 2.
säveltä
obligato pakollinen (solistinen) soitinosuus, termiä käytetään usein virheellisesti
valinnaisesta (ad. lib.) osuudesta*
ostinato melodinen tai rytminen saman aiheen kertaaminen, tav. bassoäänessä = basso
ostinato *
parlando puhuen, puhetta jäljitellen
part 1. soitin- tai lauluosuus, ’stemma’, 2. melodinen linja kontrap.
äänenkuljetuksessa kolmas sävellyksen osa tai jakso
peili(-käännös) ks inversio
pentatoniikka viisisävelisyys, pentatoninen asteikko muodostuu suurista sekunneista ja
pienistä tersseistä
pentatonisuus viisisävelisyys; asteikkorakenne, jossa oktaavin sisällä on viisi
säveltä(esim. c d e g a) *
pitch sävelkorkeus, taajuus (myös ’virityksen hienosäätö’ )
piú enemmän
piu mosso nopeammin
poco meno hiukan vähemmän
polkka böömiläinen tasajakoinen tanssi
poloneesi puolal. juhlallinen kolmijak. tanssi n. 1500-luvulta *
polska useitten erilaisten kolmijak. tanssien nimitys pohjoismaissa *
polyrytmiikka erilaisten rytmisten rakenteiden esiintyminen yhtäaikaa *
Pult, pultti, pupitre nuottiteline; (’samassa pultissa’ = vierekkäin orkesterissa)
rapido nopeasti
rapuliike sävelten liike takaperin (esim kaanonissa tai dodekafonisessa
sävellyksessä), esim. c-f-e > e-f-c.
rekisteri 1. ääniala laulussa, 2. soittimien äänialueiden eri osien nimitys, 3.
äänikerta tai sointiväri uruissa ja cembalossa
religioso uskonnollisesti, hartaasti
renessanssi musiikin tyylikausi, jossa korostuvat ilmaisun selkeys, tasapaino ja tarkoin
määritellyt melodiset ja harmoniset lainalaisuudet, n. 1450-1600.
replica, reprice kertaus; senza replica, ilman kertausta
requiem katoliseen sielunmessuun pohjautuva sävellys (rauha, sielunmessu) *
resitatiivi säestetty solistinen puhelaulu oopperoissa (puheenomainen laulu, jolla ei
ole määrättyä musiikillista muotoa tai rytmiä) *
romantiikka aikakausi, joka musiikin historiassa käsittää osapuilleen 1800 luvun kolme
viimeistä neljännestä
rondo muotolaji, jossa rondoteema (A) vuorottelee erilaisten välitaitteiden (B C
jne) kanssa (esim ABACA) *
sans ilman
sarabande espanjal., kolmijak. (hidas) tanssi n. 1600-luvulta*
sarja, suite soitinmusiikin laji, joka koostuu sikermästä lyhyehkäjä kappaleita tai
tansseja (esim. allemande, courante jne.) *
satsi, Satz 1. laajan sävellyksen itesnäinen osa, 2. musiikillinen kirjoitustapa, kudos,
tekstuuri, tekniikka jne. *
scherzando leikitellen
scherzo leikillinen sävellys *
score partituuri
sekakuoro laulajisto, johon kuuluu kaksi nais- ja kaksi miesääntä
sekstetti kuuden soittajan tai laulajan muodostama yhtye
sekstetto sävellys kuudelle, solistiselle soittajalle
sekuntisointu septimisoinnun septimikäännös
semplice yksinkertaisesti, koruttomasti
septimikäännös nelisointu, jossa perusmuotoisen soinnun septimi on alimpana
sonaattimuoto, sonata form klassisella kaudella syntynyt muotolaji, joka esiintyy usein sinfonian,
sonaatin ym. erit. ensimmäisen osan rakenteena *
sonatiini, sonatina, sonatine ’pienoissonaatti’, sonaatin diminutiivi
sostenuto-pedaali konserttiflyygelin keskimmäinen pedaali, jonka avulla yksittäinen sävel
voidaan jättää soimaan
sotto voce puoliääneen, hiljaisesti
spiritoso henkevästi
tacet, tac. ole vaiti’: tauon (tahtimäärän pituuden osoittava) merkintä, vaikenee
tango argentiinalainen tasajakoinen tanssi
tarantella nopea napolil. tanssi 6/8-tahtilajissa *
tendenssisävel sävel, jolla on taipumus edetä pääsäveleensä (esim. johtosävel,
kromaattisesti muunnetut sävelet)*
teosto suomalainen säveltäjien, sanoittajien ja musiikin kustantajien
tekijänoikeuksia valvova rekisteröity yhdistys
terssikvarttisointu septimisoinnun kvinttikäännös
timpani patarumpu
toccata 1. vapaamuot. sävellys kosketinsoittimille, 2. hovimusiikki *
tonaalinen duurimollijärjestelmään kuuluva, em. asteikkoihin perustuva, sävellajissa
oleva, vastakohtana atonaalisuudelle *
tonaalisuus sävellajisuus, sävelten ja harmonioiden tonaalisten ominaisuuksien
kokonaisuus. Termiä voidaan käyttää myös modaalisuuden distinktiona.
tonaliteetti ks tonaalisuus
trés sangen, hyvin
troppo liikaa, liiaksi, liian: non troppo = ei liian
yläsävelsarja soivan äänen osaäänet, jotka muodostuvat soivan kappaleen jakautumisesta eri
pituisiin osiinsa


www.musiikkiopisto.fi/mupe – © Mika Perkiö 2010 – Musiikin perusteet