Sanasto 2 – materiaali
Nuottipaperia voit ladata tästä: pdf
| a tempo | alkuperäiseen tempoon palaten |
| accelerando | (accel.) vähitellen nopeutuva tempo |
| agogiikka | metrinen muuntelu, tempon vaihtelu |
| aksentti | korostus, paino |
| akustiikka | 1. äänioppi, 2. huoneen akustiset ominaisuudet * |
| al segno | merkkiin asti |
| al segno, al | merkkiin saakka (Da Capo al S. = alusta merkkiin) |
| al tempo | tahdilleen, tahdinmukaisesti |
| alla breve | 2/2-tahtilajin merkintä |
| allegretto | melko nopeasti, hilpeästi, kevyesti (allegron ja andanten väliltä) |
| all’ottava, ottava alta, 8va | oktaavia ylempää, (o.bassa = o.alempaa), ks loco |
| alta, ottava alta | ks all’ottava |
| andantino | andantea hiukan nopeampi aikamitta |
| arietta | pieni aaria |
| arpeggio | harpun tapaan, murtosointuisesti |
| asenne, asema, positio | otelautasoittimilla vasemman käden sormien sijoitus otelaudalle |
| assai | sangen, paljon, erittäin |
| avec | kanssa |
| avosävyiset intervallit | puhtaat intervallit (1,4,5 ja 8)* |
| baritoni | miesääni, joka on tenoria matalampi ja bassoa korkeampi |
| barré | kitaratekniikassa etusormen poikkiote useiden kielten yli |
| bourrée | ranskal. kansantanssi; tasajakoinen ja usein synkopoitu |
| brass | vaskisoittimet |
| brio | eloisa, vauhdikas, vilkas |
| cadenza | kadenssi, lopuke |
| chanson | ranskankiel. laulu (keskiajan ja nykyajan ch. erilaisia)* |
| chant | laulu (englannin kielessä säestyksetön liturginen laulu) |
| con, col, coll’, colla | kanssa, -lla, -llä; esitysmerkinnöissä |
| conductor | johtaja, kapellimestari |
| coro, choir, chorus | kuoro |
| D.S. al Fine | merkistä päätökseen |
| da capo al segno | alusta merkkiin |
| da, dal, dall’, dalla | prepositio -sta, -stä, -lta, -ltä: da capo, alusta |
| decrescendo | hiljentäen |
| diatoninen asteikko | asteikkotyyppi, johon kuuluvat mm. duuri, molli ja erilaiset moodit (=kirkkosävellajit). Koostuu koko- ja puoliaskelista (asteikon sisällä 2 puoliaskelta) * |
| diminished, dim. | vähennetty (sointu tai intervalli) |
| dissonanssi | riitasointu(isuus), vastakohta: konsonanssi |
| dolce | suloisesti, vienosti |
| dominantti | huippusävel, sävelasteikon (duuri- tai molli-) 5. Sävel, hallitseva, duuri- ja molliasteikon viides sävel ja sille rakentuva sointu, joka pyrkii purkautumaan toonikaan |
| duetto | sävellys kahdelle laulusolistille |
| duuriasteikkoiset intervallit | duuriasteikon perussävelen ja muiden sävelten väliset intervallit |
| emotionaalinen | tunneperäinen |
| enharmoninen | tasavireisyydessä samankork. sävel (esim. his = c)* |
| enharmoniset sävelet | sävelet, jotka tasavireisesti viritetyssä soittimessa ovat erilaisesta merkintätavastaan huolimatta samalla tasolla (esim. gis/as) |
| etumerkintä | sävellajin kiinteät kromaattiset merkit |
| etydi, etude | harjoituskappale, jonka avulla opiskellaan soittotekniikkaa |
| flat | alennusmerkki (engl.) A flat major = As-duuri |
| grave | raskaasti, juhlallisesti, vakavasti |
| harmonia | samanaikaisesti soivien sävelten kokonaisuus |
| harmoninen molli | molliasteikko, jonka 7. sävel on korotettu, käytetään yleensä mollimelodioiden soinnutuksessa |
| hymni | ylistyslaulu tai juhlava, juhlallinen, aattellinen laulu |
| johtosävel | asteikon 7. sävel, kun se on pienen sekunnin päässä toonikasta (johtaa perussäveleen) |
| kakofonia | melu; sekavasta musiikista käytetty, vanhent. nimitys |
| karaktääri | luonne, jonkin olevaisen erityispiirteiden muodostama kokonaisuus |
| klaviatuuri | (pianon) koskettimisto |
| kohotahti | säkeen alkaminen korottomalta tahtiosalta |
| konsonanssi | tasasointi’; samanaikaisesti soivien sävelien ‘hyväksi koettu’ yhteensoivuus, vrt. sonanssi * |
| kritiikki | arvostelu, teoksen yksityinen tai julkinen arviointi |
| kromaattinen | diatonisuudesta poikkeava; esim. kromaattinen puolisävelaskelina etenevä asteikko sisältää kaikki tasavireiset sävelet (c, cis, d, dis jne.) * |
| kulttuuri | inhimillisten toiminta- ja käsitystapojen kokonaisuus |
| kvartetti | neljän soittajan tai laulajan muodostama yhtye |
| kvartetto | sävellys nelijäseniselle yhtyeelle |
| kvintetti | viiden soittajan tai laulajan muodostama yhtye (kvintetto; vrt. kvartetto) |
| kvinttiympyrä | kahdentoista puhtaan kvintin jatkumo |
| käännäs | soinnun tai intervallin sävelten järjestyksen vaihto* |
| larghetto | melko hitaasti, leveästi |
| lento | hitaasti |
| M.M. | metronomilukema: osoittaa iskujen määrän minuutissa (mälzelin metronomi) * |
| ma | mutta |
| ma non troppo | mutta ei liian |
| maestoso | juhlallisesti, majesteetillisesti |
| marcato | korostetusti, painokkaasti |
| melodinen molli | molliasteikko, jossa nousevassa liikkeessä käytetään duuriasteikon 6. ja 7. säveltä, laskevassa liikkeessa käytetään luonnollisen mollin säveliä |
| meno | vähemmän |
| modulaatio | sävellajin vaihdos (siirtyminen sävellajista toiseen) * |
| modulointi | 1. modulaatio, 2. signaalin muutos akustiikassa * |
| molto | paljon, erittäin, sangen |
| murtosointu | soitto- ja kirjoitustapa, jossa soinnun sävelet seuraavat toisiaan perättäisesti, (vrt. arpeggio) |
| nocturne, notturno | ‘yäsoitto’, lyyris-ekspressiivinen karakterikappale * |
| opus, op. | (=työ, teos) termi, jota käytetään säveltäjän teosten (usein kronologisessa) luetteloinnissa |
| ossia | tai, myös; vaihtoehtoinen osuus esim. ooppera-aariassa * |
| piano pianissimo | ppp, mahdollisimman hiljaa |
| piú | enemmän |
| pizzicato | jousisoitinten soittotapa, jossa kieliä näppäillään sormin |
| poco | vähän |
| poco a poco | vähitellen |
| pohjasävel, juuri | päällekkäisistä samantyyppisistä intervalleista (esim tersseistä) rakentuvan soinnun alin sävel |
| polyfonia | sellaisen moniäänisyyden nimitys, jossa kokonaisuus muodostuu useista toisiinsa nähden itsenäisistä äänistä * |
| portamento | laulutapa, jossa saman tavun aikana siirrytään liukuen toiselle säveltasolle (joskus myös vastaavanlainen soittotapa) * |
| possibile | mahdollisimman (presto possibile = niin nopeasti kuin mahdollista) |
| potpuri, potpourri, purp(p)uri | alunperin itsenäisistä melodioista koottu ‘sävelmäketju’* |
| prestissimo | niin nopeasti kuin mahdollista |
| quasi | kuin, kuten, tapaan, ikään kuin |
| rallentando, rall. | hidastaen; tempon jatkuva vähittäinen hidastuminen |
| refrain | kertosäe |
| repertuaari | laulajan tai soittajan ohjelmisto |
| repetitio | 1. kertaus, 2. (nopea) säveltoisto |
| resonanssi | ominaisvärähtely soittimessa (tai muussa laitteessa); puhe- tai lauluäänessä ääntäelimien muodostama kaje (värähtelyn siirtyminen kappaleesta toiseen) |
| rinnakkaissävellajit | duuri- ja mollisävellajit, joilla on sama etumerkintä |
| risoluto | päättäväisesti |
| rubato | vapaa aikamitan käyttö, vapaasti |
| secco | kuiva(sti); soittotapa, jossa soinnin tulee olla lyhyt |
| segno | ‘merkki’; Dal Segno, D.S. = kerrataan merkistä lähtien |
| segue | 1. simile, (jatkuu) samalla tavalla, 2. attacca, ilman |
| sekstisointu | kolmisoinnun terssikäännös |
| sekvenssi | 1. aiheensiirto, melodisen kuvion siirto eri säveltasoille, 2. eräs liturginen laulu messussa * |
| sempre | aina, yhä, jatkuvasti |
| senza | ilman |
| serenadi | 1. ‘iltamusiikki’ laulutervehdys, joka esitetään ikkunan alla, 2. viihteellinen sävellysmuoto soitinyhtyeelle * |
| sforzando, sfz, sf | voimakkaasti korostaen |
| sharp | korotusmerkki (#); c sharp minor = cis-molli |
| simile | samaan tapaan jatkaen |
| smorzando | sammuen, häipyen |
| sointufunktio | pääasiassa h. riemannin kehittämä tapa kuvata sointujen asemaa sävellajissa. Funktiot ovat toonika (i ja vi aste), subdominantti (iv ja ii aste) ja dominantti (v ja vii aste) |
| sonaatti, sonata | soitinmusiikin laji, jonka merkitys ja sisältä on vaihdellut paljon 1500-luvulta nykypäivään, (mm. soolosoittimelle sävelletty moniosainen teos) * |
| sostenuto | pidättäen, pidätellen |
| stringendo | kiihtyen, nopeuttaen |
| subdominantti | diatonisen asteikon 4. sävel ja sille rakentuva sointu, myös asteikon 2. sävelelle rakentuva sointu on subdominantti |
| synkooppi | normaaleista rytmisistä korkosuhteista poikkeaminen, sidesävel korottomalta tahtiosalta seuraavalle korolliselle * |
| tasavireinen, temperoitu (viritys) | viritys, jossa oktaavi on jaettu 12:een yhtäsuureen |
| tenuto, ten., tenue | pidättäen, sävelen esittäminen täyteen aika-arvoonsa* |
| terssikvinttisointu | kääntämätön kolmisointu |
| terssikäännös | sointu, jossa perusmuotoisen soinnun terssi on alimpana |
| tertsetti | kolmen soittajan tai laulajan muodostama yhtye |
| timbre | sointiväri |
| toinen maali, seconda volta | (päättyy tavallisesti kaksoisviivaan) |
| tone, tonus, tono | sävel |
| toonika | sävellajin 1. sävel, perussävel, käytetään yleensä duuri- ja mollisävellajien yhteydessä |
| tremolo | saman (joskus kahden) sävelen nopea toisto * |
| trio | 1. sävellys kolmelle soittimelle, kolmen soittajan yhtye, 2. kolmiosaisen laulumuodon keskimm. osa (esim. menuetissa)* |
| tritonus | kolme sävelaskelta, ylinousevan kvartin nimitys, intervalli, joka muodostuu kolmesta kokoaskeleesta esim. (f-h), oktaavin puolikas * |
| virtuoosi | taituri |
| vivo | eloisasti. suomalainen sinfoniaorkesteri |