Sanasto 1

Sanasto 1 – materiaali

Nuottipaperia voit ladata tästä: pdf

adagio	kohtalaisen hitaasti (andanten ja largon väliltä)
al fine	loppuun, päätökseen saakka
Albertin basso, albertinbasso	murtosointubassokuvio (alin, ylin, välisävel, ylin)*¨, pianomusiikille ominainen murtosointuinen säestystapa
alkusoitto	soitinsävellys, joka aloittaa jonkin suuremman kokonaisuuden, (vrt. intro)
allegro	1. nopeasti, iloisesti, eloisasti (M.M. usein n. 120-140), 2. sävellyksen nopean osan nimitys
altto	matala naisen tai lapsen ääni
andante	käyden, allegretton ja adagion väliltä
asteikko	asteittain etenevä säveljoukko
Bach	saksalainen suku, jonka piiristä on tullut paljon muusikoita etenkin barokin aikana. kuuluisin edustaja nykyisin johann sebastian (1685-1750)
barokki	länsimaisen musiikin tyylihistoriassa aikakausi 1600-1750
basso	1. matala miesääni 2.(soittimen nimessä) matalarekis-terinen
bassoavain	F-avain, jossa pieni f sijoittuu neljännelle viivalle
bravuuri	suuri taito
capo	alku, pää
cembalo	kosketinsoitin, jossa kieli saadaan värähtelemään eräänlaisen näppäilykoneiston avulla
chorus	1. Kuoro, 2. säkeistä (verse+refrain)
clef, clé, klaavi	nuottiavain
coda, kooda	häntä’, muotokokonaisuuden päätöselementti tai -jakso, sävellyksen tai sen osan lopuke
copyrigh	taiteellisen, tieteellisen tai muun aineettoman tuotteen omistus- tai hallintaoikeus
crescendo	voimistuen
da capo	päästä, sävellyksen kertaaminen alusta
diktaatti	sävelsanelu, musiikin hahmotuskyvyn kehittämiseksi tarkoitettu harjoitusmetodi
diminuendo	hiljentyen
diskantti	ylempi sävelala, ylin ääni (pianossa oikean käden puoli)
diskanttiavain	g-avain, jossa yksiviivainen g sijoittuu toiselle viivalle
duo	kahden soittajan tai laulajan kokoonpano
duuri	diatoninen asteikko, jonka intervallirakenne on koko-koko-puoli-koko-koko-koko-puoli
dynamiikka	(äänen) voimakkuuden vaihtelu
encore	vielä, myös ylimääräinen kappale konsertin päätteeksi
f-avain	ks bassoavain
fermaatti	pysähdys, ‘levähdys’, pidentää sävelen tai tauon esittäjän määrittelemäksi ajaksi
finaali	sävellyksen päätösosa
fine, fin	loppu, lopetus, päätäs
flyygeli	suuri pianosoitin, jossa kielet ovat vaakatasossa
forte	voimakkaasti, kovaa
fortissimo	mitä voimakkaimmin
fraasi	säe, ‘hengityksen mittainen’ jakso sävellyksessä *
fraseeraus	tapa hahmottaa musiikin rytmiä esityksessä
g-avain	ks diskanttiavain
imitaatio	jäljittely; aiheen kertaus samanlaisena tai -muotoisena *
improvisaatio	musiikin luominen esitettäessä (valmistelematta)
improvisointi	musiikin luominen etukäteen valmistamatta
inspiraatio	innoitus
instrumentti	soitin
intervalli	kahden sävelen välinen etäisyys *sävelten välinen välimatka (ks. priimi, sekunti, terssi, kvartti, kvintti, seksti, septimi, oktaavi)
intro	alkusoitto
jazz	alunperin populaari amerikkalainen tanssi ja siihen liittyvä improvisointiin perustuva musiikkityyli
kaanon	tarkkaan imitointiin perustuva sävellys
kadenssi	1. lopuke (sointulopuke, säkeen tai säeryhmän päätös), 2. solistinen, tav. virtuoosinen jakso
key	1. sävellaji, 2. nuottiavain 3. kosketin, 4. läppä
keyboard	koskettimisto, kosketinsoittimet
klaavi, clef, clé	nuottiavain
kolmisointu	kahdesta päällekkäisesti terssistä muodostunut sointu
kooda	ks coda
kromatiikka	puoliaskelsävelisyys, kromaattisten sävelten käyttö*
kvartti	yläsävelsarjan 3. ja 4. osasävelen välinen intervalli
kvintti	yläsävelsarjan 2. ja 3. osasävelen välinen intervalli
largo	leveästi, hitaasti, painokkaasti; hitain aikamitta
legato	sitoen, yhdistäen
maali	sävellyksen (väli)lopuke
melodia	toisiaan seuraavien sävelkorkeuksien muodostelma
menuetti, minuetto, Menuett	klass. ranskal. seuratanssi 3/4-tahdissa (n. 1650-luvun lopulla) usein esiintyvä menuetto on virheellinen muoto)
mezzo forte	melko voimakkaasti
mezzo piano	melko hiljaa
mineur, minor, minore	1. molli (-sävellaji tai -sointu), 2. pieni (intervalli)
moderato, moderately, modéré	kohtuullisesti
molli	pehmeä, yleisnimitys asteikoille, joissa perussävelen ja kolmannen sävelen välinen intervalli on pieni terssi. kolmisointu, jonka intervallistruktuuri alhaalta ylöspäin on p3, s3
muted	sordinoitu, vaimennettu
non	ei
non troppo	ei liian
notaatio	nuottikirjoitus, nuotinnus
note	nuotti
nyanssi	vivahde, äänenvoimakkuuden vaihtelu esityksessä, sävelvoimakkuuteen liittyvä merkki
oktaavi	intervalli, joka syntyy, kun sävelen värähdysluku kaksinkertaistetaan
oktaavialat	säveliköt c-h, oktaavialojen nimitykset alimmasta lähtien: subkontra, kontra, suuri, pieni, yksiviivainen, kaksiviivainen, kolmiviivainen jne.
orkesteri	useiden soittajien muodostama yhtye
ottava	8va, tai 8bassa, soitetaan kirjoitettua tasoa oktaavia ylempää tai alempaa
ottava alta, 8va, all’ottava	oktaavia ylempää, (o.bassa = o.alempaa), ks loco
partituuri	moniäänisen sävellyksen kaikkien äänten yhdistelmä päällekkäisille viivastoille kirjoitettuna
pedaali	poljinjärjestelmä (mm. pianossa, uruissa ja harpussa)
perussävel	1. sävellajin toonika(sävel), 2. harmonisen spektrin  ensimm. osasävel
pianissimo	hyvin hiljaa, pp
piano	p, hiljaa
piano	hiljaa
plektra	eräiden kielisoitinten näppäilyssä käytettävä apuväline
portato	artikulaatiotapa legaton ja staccaton välillä; osoitetaan yleensä staccatopisteiden ja legatokaaren yhdistelmällä
positio, asenne, asema	1. soinnun asema (esim terssipositio: soinnun terssi ylinnä), 2. asenne otelautasoittimilla, 3. asento vetopasuunalla
preludi(um)	1. alkusoitto, 2. johdannon tapainen soittimen luonteen mukaan tehty sävellys (tav. klaveerille tai luutulle) *
presto	nopeasti
priimi	sävelen ja sen kertauksen tai kromaattisen muunnoksen välinen intervalli
prima vista	ensi näkemältä’; sävellyksen esittäminen suoraan nuoteista ilman harjoitusta
primo	nelikätisen sävellyksen diskanttisoittajan osuus
ritardando, ritenuto, retenu	hidastaen
rytmi	ajan jakaminen osiin, korollisten ja korottomien tahtiosien vaihtelu
secondo	toinen; nelikätisen pianoteoksen basso-osuus (vrt. primo)
seksti	diatonisen asteikon perussävelen ja kuudennen sävelen välinen intervalli
sekunti	diatonisen asteikon vierekkäisten sävelten välinen intervalli
septimi	diatonisen asteikon perussävelen ja seitsemännen sävelen välinen intervalli
septimisointu	kolmestä päällekkäisesti terssistä muodostunut sointu
sinfonia	laajamuotoinen orkesterisävellys
soitinnus	orkestrointi, sävellyksen kirjoittaminen orkesterille
solisti	soittaja tai laulaja, jolla on teoksessa itsenäinen osuus
solmisaatio	säveltavujen (esim. do, re jne.) käyttö sävelten niminä esim. opeteltaessa laulua prima vista (guido Arezzolaisen (995-1050) kehittämä säveltapailumetodi)*
solo	solistin esittämä osa
sopraano	korkea naisen tai lapsen ääni, moniäänisen musiikin korkein ääni
sordino	vaimennin (eri soittimilla erilainen äänen muokkaaja)
staccato	artikulointitapa: soitettava lyhyesti, sävelet selvästi erillään, terävästi *
stemma	‘ääni’: esim. sopraanostemma; ylin ääni kuorosävellyksessä
sub	alla, etuliitteenä ala-
subito	äkkiä, heti
säe	1. ks fraasi (musiikin mitta, joka normaalisti lauletaan yhdellä hengityksellä, sisältää 2-6 iskualaa), 2. pienimmän muotoelementin nimitys
tabulatuuri	soitinkohtainen notaatio, jossa nuotit on yleensä korvattu kirjaimilla tai numeroilla *
tahtilaji	sävellyksen rytmin kuvaus, jossa määritellään tiettyjen aika-arvojen lukumäärä tahdissa
tempo	musiikin esitysnopeus, aikamitta
tenori	korkea miesääni
teoria	kuva, asioiden systemaattinen kuvaus
terssi	diatonisen asteikon ensimmäisen ja kolmannen sävelen välinen intervalli
transponointi	siirto toiseen sävellajiin (tai säveltasoon aton. musiikissa)
tutti	kaikki
una corda, u.c.	yhdellä kielellä, pianon vasemman pedaalin käyttöohje *
unisono	1. yksiäänisesti, 2. priimi(yhteissointi)
variaatio	muunnelma*
vibrato	nopea, pieni sävelkorkeuden vaihtelu yhdellä sävelellä *sävelkorkeuden huojunta
vivace	vilkkaasti, eloisasti
vokaalimusiikki	ihmisäänellä tuotettu musiikki
ääni	kuuloaistilla havaittava välittäjäaineessa etenevä värähtely