Sanasto 1 – materiaali
Nuottipaperia voit ladata tästä: pdf
| adagio | kohtalaisen hitaasti (andanten ja largon väliltä) |
| al fine | loppuun, päätökseen saakka |
| Albertin basso, albertinbasso | murtosointubassokuvio (alin, ylin, välisävel, ylin)*¨, pianomusiikille ominainen murtosointuinen säestystapa |
| alkusoitto | soitinsävellys, joka aloittaa jonkin suuremman kokonaisuuden, (vrt. intro) |
| allegro | 1. nopeasti, iloisesti, eloisasti (M.M. usein n. 120-140), 2. sävellyksen nopean osan nimitys |
| altto | matala naisen tai lapsen ääni |
| andante | käyden, allegretton ja adagion väliltä |
| asteikko | asteittain etenevä säveljoukko |
| Bach | saksalainen suku, jonka piiristä on tullut paljon muusikoita etenkin barokin aikana. kuuluisin edustaja nykyisin johann sebastian (1685-1750) |
| barokki | länsimaisen musiikin tyylihistoriassa aikakausi 1600-1750 |
| basso | 1. matala miesääni 2.(soittimen nimessä) matalarekis-terinen |
| bassoavain | F-avain, jossa pieni f sijoittuu neljännelle viivalle |
| bravuuri | suuri taito |
| capo | alku, pää |
| cembalo | kosketinsoitin, jossa kieli saadaan värähtelemään eräänlaisen näppäilykoneiston avulla |
| chorus | 1. Kuoro, 2. säkeistä (verse+refrain) |
| clef, clé, klaavi | nuottiavain |
| coda, kooda | häntä’, muotokokonaisuuden päätöselementti tai -jakso, sävellyksen tai sen osan lopuke |
| copyrigh | taiteellisen, tieteellisen tai muun aineettoman tuotteen omistus- tai hallintaoikeus |
| crescendo | voimistuen |
| da capo | päästä, sävellyksen kertaaminen alusta |
| diktaatti | sävelsanelu, musiikin hahmotuskyvyn kehittämiseksi tarkoitettu harjoitusmetodi |
| diminuendo | hiljentyen |
| diskantti | ylempi sävelala, ylin ääni (pianossa oikean käden puoli) |
| diskanttiavain | g-avain, jossa yksiviivainen g sijoittuu toiselle viivalle |
| duo | kahden soittajan tai laulajan kokoonpano |
| duuri | diatoninen asteikko, jonka intervallirakenne on koko-koko-puoli-koko-koko-koko-puoli |
| dynamiikka | (äänen) voimakkuuden vaihtelu |
| encore | vielä, myös ylimääräinen kappale konsertin päätteeksi |
| f-avain | ks bassoavain |
| fermaatti | pysähdys, ‘levähdys’, pidentää sävelen tai tauon esittäjän määrittelemäksi ajaksi |
| finaali | sävellyksen päätösosa |
| fine, fin | loppu, lopetus, päätäs |
| flyygeli | suuri pianosoitin, jossa kielet ovat vaakatasossa |
| forte | voimakkaasti, kovaa |
| fortissimo | mitä voimakkaimmin |
| fraasi | säe, ‘hengityksen mittainen’ jakso sävellyksessä * |
| fraseeraus | tapa hahmottaa musiikin rytmiä esityksessä |
| g-avain | ks diskanttiavain |
| imitaatio | jäljittely; aiheen kertaus samanlaisena tai -muotoisena * |
| improvisaatio | musiikin luominen esitettäessä (valmistelematta) |
| improvisointi | musiikin luominen etukäteen valmistamatta |
| inspiraatio | innoitus |
| instrumentti | soitin |
| intervalli | kahden sävelen välinen etäisyys *sävelten välinen välimatka (ks. priimi, sekunti, terssi, kvartti, kvintti, seksti, septimi, oktaavi) |
| intro | alkusoitto |
| jazz | alunperin populaari amerikkalainen tanssi ja siihen liittyvä improvisointiin perustuva musiikkityyli |
| kaanon | tarkkaan imitointiin perustuva sävellys |
| kadenssi | 1. lopuke (sointulopuke, säkeen tai säeryhmän päätös), 2. solistinen, tav. virtuoosinen jakso |
| key | 1. sävellaji, 2. nuottiavain 3. kosketin, 4. läppä |
| keyboard | koskettimisto, kosketinsoittimet |
| klaavi, clef, clé | nuottiavain |
| kolmisointu | kahdesta päällekkäisesti terssistä muodostunut sointu |
| kooda | ks coda |
| kromatiikka | puoliaskelsävelisyys, kromaattisten sävelten käyttö* |
| kvartti | yläsävelsarjan 3. ja 4. osasävelen välinen intervalli |
| kvintti | yläsävelsarjan 2. ja 3. osasävelen välinen intervalli |
| largo | leveästi, hitaasti, painokkaasti; hitain aikamitta |
| legato | sitoen, yhdistäen |
| maali | sävellyksen (väli)lopuke |
| melodia | toisiaan seuraavien sävelkorkeuksien muodostelma |
| menuetti, minuetto, Menuett | klass. ranskal. seuratanssi 3/4-tahdissa (n. 1650-luvun lopulla) usein esiintyvä menuetto on virheellinen muoto) |
| mezzo forte | melko voimakkaasti |
| mezzo piano | melko hiljaa |
| mineur, minor, minore | 1. molli (-sävellaji tai -sointu), 2. pieni (intervalli) |
| moderato, moderately, modéré | kohtuullisesti |
| molli | pehmeä, yleisnimitys asteikoille, joissa perussävelen ja kolmannen sävelen välinen intervalli on pieni terssi. kolmisointu, jonka intervallistruktuuri alhaalta ylöspäin on p3, s3 |
| muted | sordinoitu, vaimennettu |
| non | ei |
| non troppo | ei liian |
| notaatio | nuottikirjoitus, nuotinnus |
| note | nuotti |
| nyanssi | vivahde, äänenvoimakkuuden vaihtelu esityksessä, sävelvoimakkuuteen liittyvä merkki |
| oktaavi | intervalli, joka syntyy, kun sävelen värähdysluku kaksinkertaistetaan |
| oktaavialat | säveliköt c-h, oktaavialojen nimitykset alimmasta lähtien: subkontra, kontra, suuri, pieni, yksiviivainen, kaksiviivainen, kolmiviivainen jne. |
| orkesteri | useiden soittajien muodostama yhtye |
| ottava | 8va, tai 8bassa, soitetaan kirjoitettua tasoa oktaavia ylempää tai alempaa |
| ottava alta, 8va, all’ottava | oktaavia ylempää, (o.bassa = o.alempaa), ks loco |
| partituuri | moniäänisen sävellyksen kaikkien äänten yhdistelmä päällekkäisille viivastoille kirjoitettuna |
| pedaali | poljinjärjestelmä (mm. pianossa, uruissa ja harpussa) |
| perussävel | 1. sävellajin toonika(sävel), 2. harmonisen spektrin ensimm. osasävel |
| pianissimo | hyvin hiljaa, pp |
| piano | p, hiljaa |
| piano | hiljaa |
| plektra | eräiden kielisoitinten näppäilyssä käytettävä apuväline |
| portato | artikulaatiotapa legaton ja staccaton välillä; osoitetaan yleensä staccatopisteiden ja legatokaaren yhdistelmällä |
| positio, asenne, asema | 1. soinnun asema (esim terssipositio: soinnun terssi ylinnä), 2. asenne otelautasoittimilla, 3. asento vetopasuunalla |
| preludi(um) | 1. alkusoitto, 2. johdannon tapainen soittimen luonteen mukaan tehty sävellys (tav. klaveerille tai luutulle) * |
| presto | nopeasti |
| priimi | sävelen ja sen kertauksen tai kromaattisen muunnoksen välinen intervalli |
| prima vista | ensi näkemältä’; sävellyksen esittäminen suoraan nuoteista ilman harjoitusta |
| primo | nelikätisen sävellyksen diskanttisoittajan osuus |
| ritardando, ritenuto, retenu | hidastaen |
| rytmi | ajan jakaminen osiin, korollisten ja korottomien tahtiosien vaihtelu |
| secondo | toinen; nelikätisen pianoteoksen basso-osuus (vrt. primo) |
| seksti | diatonisen asteikon perussävelen ja kuudennen sävelen välinen intervalli |
| sekunti | diatonisen asteikon vierekkäisten sävelten välinen intervalli |
| septimi | diatonisen asteikon perussävelen ja seitsemännen sävelen välinen intervalli |
| septimisointu | kolmestä päällekkäisesti terssistä muodostunut sointu |
| sinfonia | laajamuotoinen orkesterisävellys |
| soitinnus | orkestrointi, sävellyksen kirjoittaminen orkesterille |
| solisti | soittaja tai laulaja, jolla on teoksessa itsenäinen osuus |
| solmisaatio | säveltavujen (esim. do, re jne.) käyttö sävelten niminä esim. opeteltaessa laulua prima vista (guido Arezzolaisen (995-1050) kehittämä säveltapailumetodi)* |
| solo | solistin esittämä osa |
| sopraano | korkea naisen tai lapsen ääni, moniäänisen musiikin korkein ääni |
| sordino | vaimennin (eri soittimilla erilainen äänen muokkaaja) |
| staccato | artikulointitapa: soitettava lyhyesti, sävelet selvästi erillään, terävästi * |
| stemma | ‘ääni’: esim. sopraanostemma; ylin ääni kuorosävellyksessä |
| sub | alla, etuliitteenä ala- |
| subito | äkkiä, heti |
| säe | 1. ks fraasi (musiikin mitta, joka normaalisti lauletaan yhdellä hengityksellä, sisältää 2-6 iskualaa), 2. pienimmän muotoelementin nimitys |
| tabulatuuri | soitinkohtainen notaatio, jossa nuotit on yleensä korvattu kirjaimilla tai numeroilla * |
| tahtilaji | sävellyksen rytmin kuvaus, jossa määritellään tiettyjen aika-arvojen lukumäärä tahdissa |
| tempo | musiikin esitysnopeus, aikamitta |
| tenori | korkea miesääni |
| teoria | kuva, asioiden systemaattinen kuvaus |
| terssi | diatonisen asteikon ensimmäisen ja kolmannen sävelen välinen intervalli |
| transponointi | siirto toiseen sävellajiin (tai säveltasoon aton. musiikissa) |
| tutti | kaikki |
| una corda, u.c. | yhdellä kielellä, pianon vasemman pedaalin käyttöohje * |
| unisono | 1. yksiäänisesti, 2. priimi(yhteissointi) |
| variaatio | muunnelma* |
| vibrato | nopea, pieni sävelkorkeuden vaihtelu yhdellä sävelellä *sävelkorkeuden huojunta |
| vivace | vilkkaasti, eloisasti |
| vokaalimusiikki | ihmisäänellä tuotettu musiikki |
| ääni | kuuloaistilla havaittava välittäjäaineessa etenevä värähtely |