Sanasto 2

Sanasto 2 – materiaali

Nuottipaperia voit ladata tästä: pdf

a tempoalkuperäiseen tempoon palaten
accelerando(accel.) vähitellen nopeutuva tempo
agogiikkametrinen muuntelu, tempon vaihtelu
aksenttikorostus, paino
akustiikka1. äänioppi, 2. huoneen akustiset ominaisuudet *
al segnomerkkiin asti
al segno, almerkkiin saakka (Da Capo al S. = alusta merkkiin)
al tempotahdilleen, tahdinmukaisesti
alla breve2/2-tahtilajin merkintä
allegrettomelko nopeasti, hilpeästi, kevyesti (allegron ja andanten väliltä)
all’ottava, ottava alta, 8vaoktaavia ylempää, (o.bassa = o.alempaa), ks loco
alta, ottava altaks all’ottava
andantinoandantea hiukan nopeampi aikamitta
ariettapieni aaria
arpeggioharpun tapaan, murtosointuisesti
asenne, asema, positiootelautasoittimilla vasemman käden sormien sijoitus otelaudalle
assaisangen, paljon, erittäin
aveckanssa
avosävyiset intervallitpuhtaat intervallit (1,4,5 ja 8)*
baritonimiesääni, joka on tenoria matalampi ja bassoa korkeampi
barrékitaratekniikassa etusormen poikkiote useiden kielten yli
bourréeranskal. kansantanssi; tasajakoinen ja usein synkopoitu
brassvaskisoittimet
brioeloisa, vauhdikas, vilkas
cadenzakadenssi, lopuke
chansonranskankiel. laulu (keskiajan ja nykyajan ch. erilaisia)*
chantlaulu (englannin kielessä säestyksetön liturginen laulu)
con, col, coll’, collakanssa, -lla, -llä; esitysmerkinnöissä
conductorjohtaja, kapellimestari
coro, choir, choruskuoro
D.S. al Finemerkistä päätökseen
da capo al segnoalusta merkkiin
da, dal, dall’, dallaprepositio -sta, -stä, -lta, -ltä: da capo, alusta
decrescendohiljentäen
diatoninen asteikkoasteikkotyyppi, johon kuuluvat mm. duuri, molli ja erilaiset moodit (=kirkkosävellajit). Koostuu koko- ja puoliaskelista (asteikon sisällä 2 puoliaskelta) *
diminished, dim.vähennetty (sointu tai intervalli)
dissonanssiriitasointu(isuus), vastakohta: konsonanssi
dolcesuloisesti, vienosti
dominanttihuippusävel, sävelasteikon (duuri- tai molli-) 5. Sävel, hallitseva, duuri- ja molliasteikon viides sävel ja sille rakentuva sointu, joka pyrkii purkautumaan toonikaan
duettosävellys kahdelle laulusolistille
duuriasteikkoiset intervallitduuriasteikon perussävelen ja muiden sävelten väliset intervallit
emotionaalinentunneperäinen
enharmoninentasavireisyydessä samankork. sävel (esim. his = c)*
enharmoniset säveletsävelet, jotka tasavireisesti viritetyssä soittimessa ovat erilaisesta merkintätavastaan huolimatta samalla tasolla (esim. gis/as)
etumerkintäsävellajin kiinteät kromaattiset merkit
etydi, etudeharjoituskappale, jonka avulla opiskellaan soittotekniikkaa
flatalennusmerkki (engl.) A flat major = As-duuri
graveraskaasti, juhlallisesti, vakavasti
harmoniasamanaikaisesti soivien sävelten kokonaisuus
harmoninen mollimolliasteikko, jonka 7. sävel on korotettu, käytetään yleensä mollimelodioiden soinnutuksessa
hymniylistyslaulu tai juhlava, juhlallinen, aattellinen laulu
johtosävelasteikon 7. sävel, kun se on pienen sekunnin päässä toonikasta (johtaa perussäveleen)
kakofoniamelu; sekavasta musiikista käytetty, vanhent. nimitys
karaktääriluonne, jonkin olevaisen erityispiirteiden muodostama kokonaisuus
klaviatuuri(pianon) koskettimisto
kohotahtisäkeen alkaminen korottomalta tahtiosalta
konsonanssitasasointi’; samanaikaisesti soivien sävelien ‘hyväksi koettu’ yhteensoivuus, vrt. sonanssi *
kritiikkiarvostelu, teoksen yksityinen tai julkinen arviointi
kromaattinendiatonisuudesta poikkeava; esim. kromaattinen puolisävelaskelina etenevä asteikko sisältää kaikki tasavireiset sävelet (c, cis, d, dis jne.) *
kulttuuriinhimillisten toiminta- ja käsitystapojen kokonaisuus
kvartettineljän soittajan tai laulajan muodostama yhtye
kvartettosävellys nelijäseniselle yhtyeelle
kvintettiviiden soittajan tai laulajan muodostama yhtye (kvintetto; vrt. kvartetto)
kvinttiympyräkahdentoista puhtaan kvintin jatkumo
käännässoinnun tai intervallin sävelten järjestyksen vaihto*
larghettomelko hitaasti, leveästi
lentohitaasti
M.M.metronomilukema: osoittaa iskujen määrän minuutissa (mälzelin metronomi) *
mamutta
ma non troppomutta ei liian
maestosojuhlallisesti, majesteetillisesti
marcatokorostetusti, painokkaasti
melodinen mollimolliasteikko, jossa nousevassa liikkeessä käytetään duuriasteikon 6. ja 7. säveltä, laskevassa liikkeessa käytetään luonnollisen mollin säveliä
menovähemmän
modulaatiosävellajin vaihdos (siirtyminen sävellajista toiseen) *
modulointi1. modulaatio, 2. signaalin muutos akustiikassa *
moltopaljon, erittäin, sangen
murtosointusoitto- ja kirjoitustapa, jossa soinnun sävelet seuraavat toisiaan perättäisesti, (vrt. arpeggio)
nocturne, notturno‘yäsoitto’, lyyris-ekspressiivinen karakterikappale *
opus, op.(=työ, teos) termi, jota käytetään säveltäjän teosten (usein kronologisessa) luetteloinnissa
ossiatai, myös; vaihtoehtoinen osuus esim. ooppera-aariassa *
piano pianissimoppp, mahdollisimman hiljaa
piúenemmän
pizzicatojousisoitinten soittotapa, jossa kieliä näppäillään sormin
pocovähän
poco a pocovähitellen
pohjasävel, juuripäällekkäisistä samantyyppisistä intervalleista (esim tersseistä) rakentuvan soinnun alin sävel
polyfoniasellaisen moniäänisyyden nimitys, jossa kokonaisuus muodostuu useista toisiinsa nähden itsenäisistä äänistä *
portamentolaulutapa, jossa saman tavun aikana siirrytään liukuen toiselle säveltasolle (joskus myös vastaavanlainen soittotapa) *
possibilemahdollisimman (presto possibile = niin nopeasti kuin mahdollista)
potpuri, potpourri, purp(p)urialunperin itsenäisistä melodioista koottu ‘sävelmäketju’*
prestissimoniin nopeasti kuin mahdollista
quasikuin, kuten, tapaan, ikään kuin
rallentando, rall.hidastaen; tempon jatkuva vähittäinen hidastuminen
refrainkertosäe
repertuaarilaulajan tai soittajan ohjelmisto
repetitio1. kertaus, 2. (nopea) säveltoisto
resonanssiominaisvärähtely soittimessa (tai muussa laitteessa); puhe- tai lauluäänessä ääntäelimien muodostama kaje (värähtelyn siirtyminen kappaleesta toiseen)
rinnakkaissävellajitduuri- ja mollisävellajit, joilla on sama etumerkintä
risolutopäättäväisesti
rubatovapaa aikamitan käyttö, vapaasti
seccokuiva(sti); soittotapa, jossa soinnin tulee olla lyhyt
segno‘merkki’; Dal Segno, D.S. = kerrataan merkistä lähtien
segue1. simile, (jatkuu) samalla tavalla, 2. attacca, ilman
sekstisointukolmisoinnun terssikäännös
sekvenssi1. aiheensiirto, melodisen kuvion siirto eri säveltasoille, 2. eräs liturginen laulu messussa *
sempreaina, yhä, jatkuvasti
senzailman
serenadi1. ‘iltamusiikki’ laulutervehdys, joka esitetään ikkunan alla, 2. viihteellinen sävellysmuoto soitinyhtyeelle *
sforzando, sfz, sfvoimakkaasti korostaen
sharpkorotusmerkki (#); c sharp minor = cis-molli
similesamaan tapaan jatkaen
smorzandosammuen, häipyen
sointufunktiopääasiassa h. riemannin kehittämä tapa kuvata sointujen asemaa sävellajissa. Funktiot ovat toonika (i ja vi aste), subdominantti (iv ja ii aste) ja dominantti (v ja vii aste)
sonaatti, sonatasoitinmusiikin laji, jonka merkitys ja sisältä on vaihdellut paljon 1500-luvulta nykypäivään, (mm. soolosoittimelle sävelletty moniosainen teos) *
sostenutopidättäen, pidätellen
stringendokiihtyen, nopeuttaen
subdominanttidiatonisen asteikon 4. sävel ja sille rakentuva sointu, myös asteikon 2. sävelelle rakentuva sointu on subdominantti
synkooppinormaaleista rytmisistä korkosuhteista poikkeaminen, sidesävel korottomalta tahtiosalta seuraavalle korolliselle *
tasavireinen, temperoitu (viritys)viritys, jossa oktaavi on jaettu 12:een yhtäsuureen
tenuto, ten., tenuepidättäen, sävelen esittäminen täyteen aika-arvoonsa*
terssikvinttisointukääntämätön kolmisointu
terssikäännössointu, jossa perusmuotoisen soinnun terssi on alimpana
tertsettikolmen soittajan tai laulajan muodostama yhtye
timbresointiväri
toinen maali, seconda volta(päättyy tavallisesti kaksoisviivaan)
tone, tonus, tonosävel
toonikasävellajin 1. sävel, perussävel, käytetään yleensä duuri- ja mollisävellajien yhteydessä
tremolosaman (joskus kahden) sävelen nopea toisto *
trio1. sävellys kolmelle soittimelle, kolmen soittajan yhtye, 2. kolmiosaisen laulumuodon keskimm. osa (esim. menuetissa)*
tritonuskolme sävelaskelta, ylinousevan kvartin nimitys, intervalli, joka muodostuu kolmesta kokoaskeleesta esim. (f-h), oktaavin puolikas *
virtuoositaituri
vivoeloisasti. suomalainen sinfoniaorkesteri