Sanasto 3

Sanasto 3 – materiaali

Nuottipaperia voit ladata tästä: pdf

a cappellamoniääninen laulu ilman soitinsäestystä
á deux, a duekahdelle (äänelle, kädelle jne.)
a due cordikahdella kielellä (esim. viululla)
a, al, all’ , allatapaan, kanssa, asti, -lla
aaria, air, arieorkesterin säestämä yksinlaulu kantaatissa, oratoriossa tai oopperassa, barokin sävellysmuoto
absoluuttinen sävelkorvakyky (apuvälineittä) mieltää tietty sävelkorkeus
accord, accordo, akordisointu
ad libitum, a piaceremielen mukaan
affektitunneprosessi
agitatokiihtyneesti
airsävelmä, melodia, aaria, soitinkappale (1600-l.) ym.*
alla marciamarssin tapaan
allargandolaajeten; hidastaen ja samalla voimistaen
allemande (=saksalainen)hitaahko tasajakoinen tanssi 1500-luvulta; aloittaa usein sävellystyypin nimeltä sarja *
ancora, encorevielä, uudelleen!, (esitysohjeena da capo, alusta)
animato, con animasielukkaasti, eloisasti, vilkkaasti
ansatsipuhaltimen soittajan huuliote soittimen suukappaleesta ks asete
appogiatura1.pitkä etuhele; merkitään pikkunuotilla, jonka kesto on yl. puolet päänuotista * 2. valmistamaton pidätys *
arabeskiarabialaiskoriste, myös pienehkön fantasiatyyppisen sävellyksen nimi
ariosoresitatiivin ja aarian aineksia käyttävä (vokaali)sävellys
astesävellajin sävelen numeraalinen osoitustapa (esim. C-duuriasteikon 2. aste on sävel d), Joskus (virheellisesti) myös tälle sävelelle rakentuva sointu.
atonaalinenei tonaalinen, sävellajiton * , musiikki, joka ei perustu tunnetuille asteikkomuodostelmille
bagatellipienimuotoinen (vähäpätöinen) karakterikappale
barcarollevenelaulu, tavallisimmin 6/8-tahtilajissa
berceusekehtolaulu
cantabile, cantandolaulavasti
cha-cha-chalatinalaisamerikkal. muotitanssi 1950-luvulta
claveskahdesta pyöreästä sauvasta tehty puinen lyömäsoitin
con briovauhdikkaasti, loisteliaasti
con doloretuskaisesti
con fuocotulisesti, vauhdikkaasti
con moto, avec mouvementliikkuvasti
concertino1. solistiryhmä concerto grossossa, 2. pieni konsertti
debyyttiensiesiintyminen
divertimentoserenadi, vapaamuot. sävellys tav. jousiyhtyeelle, 1700-luvun jälkipuolen soitinsävellys, jossa on piirteitä sarjasta ja sinfoniasta
double basskontrabasso
echokaiku, toistaminen
elegiavalituslaulu
ensemblelaulu- tai soitinyhtye, baletti- ym. seurue, yhteisesitys
espressivo, espressionetunteellisesti, tunteikkaasti
falsettilaulutekniikka, jonka avulla tuotetaan korkeita säveliä, (miesäänen ylin rekisteri)
fanfaarijuhlatoitotus, yleensä vaskisoittimille sävelletty lyhyt alkusoitto
fantasiavapaamuotoinen soitinsävellys *
f-aukkojousisoitinten kaikuaukko
fortepianovoimakkaasti, mutta heti hiljeten
fuuga2-5-ääninen, kontrapunktinen, jäljittelyyn perustuva sävellysmuoto, polyfonisen tyylin huipentuma* (pako, etenkin barokkiaikana käytetty polyfoninen sävellysmuoto, joka perustuu teeman yläkvintti-imitaatioon)
gavottisiro, liikkuva, tasajak. ryhmätanssi 1600-luvulta
giguetanssisarjan viimeinen osa, nopea kolmijakoinen tanssi
glissandoliukuen (sävelestä toiseen)
graziososirosti, viehkeästi
gregoriaaninen lauluks katolinen kirkkolaulu
hallelujaliturginen ylistyshuudahdus
impromptuvalmistelematta tehty’; karakterikappale, joka on osittain improvisoiden sävelletty soitinsävellys
interludio, interludivälisoitto (erit. urkumusiikissa)
kamarimusiikkikahdelle tai useammalle solistiselle esiintyjälle (pienehkö yhtye) sävelletty musiikki (lukuunottamatta liediä ja duettoa) *
kapellimestariorkesterin tai kuoron johtaja
kehittely, kehittelyjaksosonaattimuodon keskimmäinen jakso (teema- ja motiiviaineiston variointi)*
kertausjaksosonaattimuodon kolmas, viimeinen jakso*
koraaliprotestanttisessa jumalanpalveluksessa käytettävä laulu ja siihen liittyvä urkusäestys
kvarttisekstisointukolmisoinnun kvinttikäännös
kvinttikäännössointu, jossa perusmuotoisen soinnun kvintti on alimpana
kvinttisekstisointuseptimisoinnun terssikäännös
kvinttiympyräkuvio, jossa sävelten nimet on järjestetty kvinteittäin ympyrän kehälle (myötäpäivään) *
leggierokevyesti, vapaasti
librettooopperan, operetin  tai muun laajan vokaaliteoksen teksti
loco(=paikalleen), 8va tai 15va -merkinnän (2 oktaavia ylempää tai alempaa) vaikutus lakkaa, ks all’ottava
meno mossohitaammin
misteriososalaperäisesti
morendohiljaa häipyen, kuollen
mossoliikkuvasti, vilkkaasti
musetteranskalainen maalaistanssi
napolilainen sekstisointualennetulle II:lle asteelle rakentuva duurikolmisoinnun terssikäännös (a-mollissa: d, f ja b alhaalta lukien) *
napolilainen sekstisointumodaalisesti muunnettu 2. asteen sointu, jossa käytetään fryygisen moodin 2. säveltä
obligatopakollinen (solistinen) soitinosuus, termiä käytetään usein virheellisesti valinnaisesta (ad. lib.) osuudesta*
ostinatomelodinen tai rytminen saman aiheen kertaaminen, tav. bassoäänessä = basso ostinato *
parlandopuhuen, puhetta jäljitellen
part1. soitin- tai lauluosuus, ‘stemma’, 2. melodinen linja kontrap. äänenkuljetuksessa kolmas sävellyksen osa tai jakso
peili(-käännös)ks inversio
pentatoniikkaviisisävelisyys, pentatoninen asteikko muodostuu suurista sekunneista ja pienistä tersseistä
pentatonisuusviisisävelisyys; asteikkorakenne, jossa oktaavin sisällä on viisi säveltä(esim. c d e g a) *
pitchsävelkorkeus, taajuus (myös ‘virityksen hienosäätö’ )
piúenemmän
piu mossonopeammin
poco menohiukan vähemmän
polkkaböömiläinen tasajakoinen tanssi
poloneesipuolal. juhlallinen kolmijak. tanssi n. 1500-luvulta *
polskauseitten erilaisten kolmijak. tanssien nimitys pohjoismaissa *
polyrytmiikkaerilaisten rytmisten rakenteiden esiintyminen yhtäaikaa *
Pult, pultti, pupitrenuottiteline; (‘samassa pultissa’ = vierekkäin orkesterissa)
rapidonopeasti
rapuliikesävelten liike takaperin (esim kaanonissa tai dodekafonisessa sävellyksessä), esim. c-f-e > e-f-c.
rekisteri1. ääniala laulussa, 2. soittimien äänialueiden eri osien nimitys, 3. äänikerta tai sointiväri uruissa ja cembalossa
religiosouskonnollisesti, hartaasti
renessanssimusiikin tyylikausi, jossa korostuvat ilmaisun selkeys, tasapaino ja tarkoin määritellyt melodiset ja harmoniset lainalaisuudet, n. 1450-1600.
replica, repricekertaus; senza replica, ilman kertausta
requiemkatoliseen sielunmessuun pohjautuva sävellys (rauha, sielunmessu) *
resitatiivisäestetty solistinen puhelaulu oopperoissa (puheenomainen laulu, jolla ei ole määrättyä musiikillista muotoa tai rytmiä) *
romantiikkaaikakausi, joka musiikin historiassa käsittää osapuilleen 1800 luvun kolme viimeistä neljännestä
rondomuotolaji, jossa rondoteema (A) vuorottelee erilaisten välitaitteiden (B C jne) kanssa (esim ABACA) *
sansilman
sarabandeespanjal., kolmijak. (hidas) tanssi n. 1600-luvulta*
sarja, suitesoitinmusiikin laji, joka koostuu sikermästä lyhyehkäjä kappaleita tai tansseja (esim. allemande, courante jne.) *
satsi, Satz1. laajan sävellyksen itesnäinen osa, 2. musiikillinen kirjoitustapa, kudos, tekstuuri, tekniikka jne. *
scherzandoleikitellen
scherzoleikillinen sävellys *
scorepartituuri
sekakuorolaulajisto, johon kuuluu kaksi nais- ja kaksi miesääntä
sekstettikuuden soittajan tai laulajan muodostama yhtye
sekstettosävellys kuudelle, solistiselle soittajalle
sekuntisointuseptimisoinnun septimikäännös
sempliceyksinkertaisesti, koruttomasti
septimikäännösnelisointu, jossa perusmuotoisen soinnun septimi on alimpana
sonaattimuoto, sonata formklassisella kaudella syntynyt muotolaji, joka esiintyy usein sinfonian, sonaatin ym. erit. ensimmäisen osan rakenteena *
sonatiini, sonatina, sonatine‘pienoissonaatti’, sonaatin diminutiivi
sostenuto-pedaalikonserttiflyygelin keskimmäinen pedaali, jonka avulla yksittäinen sävel voidaan jättää soimaan
sotto vocepuoliääneen, hiljaisesti
spiritosohenkevästi
tacet, tac.ole vaiti’: tauon (tahtimäärän pituuden osoittava) merkintä, vaikenee
tangoargentiinalainen tasajakoinen tanssi
tarantellanopea napolil. tanssi 6/8-tahtilajissa *
tendenssisävelsävel, jolla on taipumus edetä pääsäveleensä (esim. johtosävel, kromaattisesti muunnetut sävelet)*
teostosuomalainen säveltäjien, sanoittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeuksia valvova rekisteröity yhdistys
terssikvarttisointuseptimisoinnun kvinttikäännös
timpanipatarumpu
toccata1. vapaamuot. sävellys kosketinsoittimille, 2. hovimusiikki *
tonaalinenduurimollijärjestelmään kuuluva, em. asteikkoihin perustuva, sävellajissa oleva, vastakohtana atonaalisuudelle *
tonaalisuussävellajisuus, sävelten ja harmonioiden tonaalisten ominaisuuksien kokonaisuus. Termiä voidaan käyttää myös modaalisuuden distinktiona.
tonaliteettiks tonaalisuus
tréssangen, hyvin
troppoliikaa, liiaksi, liian: non troppo = ei liian
yläsävelsarjasoivan äänen osaäänet, jotka muodostuvat soivan kappaleen jakautumisesta eri pituisiin osiinsa